Potilaan oikeus hoitoon

Jokaisella on oikeus kiireelliseen hoitoon Jokaisella on oikeus saada Suomessa kiireellistä hoitoa riippumatta kansalaisuudesta, kotimaasta tai Suomessa oleskelun perusteesta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan esimerkiksi äkillisen sairastumisen, tapaturman tai onnettomuuden vuoksi annettavaa hoitoa. Ulkomailta tuleva henkilö vastaa yleensä itse kiireellisen hoidon kustannuksista, jos hän tulee EU:n ulkopuolisesta maasta eikä hänellä ole Suomessa kotikuntaa. Myös vakuutusyhtiö voi korvata […]

Lainsäädäntö

Perustuslaki turvaa oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Huolenpidolla tarkoitetaan muun muassa kiireellistä sairaanhoitoa. Perustuslaissa on myös säädetty kiireettömästä hoidosta. Sen toteuttamiseksi julkiselle vallalle, kunnalle ja valtiolle on asetettu velvoite turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä velvoite edistää väestön terveyttä. Oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin kirjattiin perustuslain turvaamiin perusoikeuksiin vuonna 1995 yhdessä muiden niin sanottujen […]

Suomessa annetun hoidon jatkohoito

Jos saat Suomessa saamaasi hoidon jälkeen jatkohoitoa ulkomailla, toimita hoitoasi koskevat potilasasiakirjat jatkohoidostasi vastaavalle taholle. Saat Suomesta potilasasiakirjat yleensä suomeksi tai ruotsiksi. Käännätä asiakirjat tarvittaessa muulle kielelle. Jatkohoidossa voi olla kyse esimerkiksi kuntoutuksesta, jälkitarkastuksesta tai laboratoriokokeesta tai muusta lääketieteellisestä seurannasta. Kun saat jatkohoidon ulkomailla, se annetaan kohdemaan hoitokäytännön ja lainsäädännön mukaisesti. Lääketieteellisesti välttämätön hoito Suomessa […]

Raskaus ja synnytys Suomessa

Suomessa raskauden seuranta tapahtuu neuvoloissa, jotka ovat osa kuntien järjestämää perusterveydenhuoltoa. Myös yksityiset palveluntuottajat voivat tarjota raskauden seurantaan liittyviä palveluja. Sinulla on aina oikeus julkisen terveydenhuollon neuvolapalveluihin ja synnytyksen hoitoon kuntalaisen asiakasmaksulla, jos sinulla on kotikunta Suomessa. Jos et ole kunnan asukas Suomessa, voi Kela tietyissä tilanteissa vahvistaa oikeutesi julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttöön erillisellä . […]

Potilasasiakirjat Suomessa

Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilö merkitsee potilasasiakirjoihin tiedot, jotka ovat tarpeellisia hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi. Potilasasiakirjoihin tehdään merkinnät jokaisesta palvelutapahtumasta. Potilasasiakirjamerkinnät, lähete ja hoitoa koskeva yhteenveto tulee tehdä viiden vuorokauden kuluessa palvelutapahtuman päättymisestä. Potilasasiakirjoja säilytetään yleensä 12 vuotta henkilön kuoleman jälkeen. Potilasasiakirjat tallennetaan  Potilastiedon arkistoon Suomessa potilasasiakirjat ovat sähköisessä muodossa. Terveydenhuollon ammattihenkilöt tallentavat potilastiedot […]

Hoidon kieli Suomessa

Suomen virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi ja terveydenhuollon palvelut annetaan yleensä näillä kielillä. Terveydenhuollon ammattilaiset osaavat kuitenkin yleisesti myös englantia. Hoitoa annetaan suomeksi tai ruotsiksi sen mukaan, onko palveluja järjestävä kunta tai kuntayhtymä yksi- vai kaksikielinen. Kaksikielisessä kunnassa ja kuntayhtymässä voit valita haluatko käyttää suomea vai ruotsia. Yksikielisessä kunnassa palvelujen kieli on joko suomi […]