Kustannusten laskutus

EU-lainsäädäntö ja kansainväliset sosiaaliturvasopimukset vaikuttavat siihen, mikä maa vastaa henkilön sairaanhoidon kustannuksista. Kela määrittää Suomessa, mikä maa vastaa henkilön sairaanhoidosta aiheutuvista kustannuksista. Hoidosta aiheutuneita kustannuksia voidaan laskuttaa maiden välillä jälkikäteen. Kela hallinnoi maiden välistä kustannusten laskutusta ja maksamista sekä korvaa julkisessa terveydenhuollossa aiheutuneita hoitokustannuksia valtion korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. Esimerkki. Niilo asuu Suomessa ja käy […]

Ulkomailta tulevien potilaiden hoitoon ottamisen rajoittaminen

Kunta tai kuntayhtymä voi poikkeustapauksessa rajoittaa määräajaksi toisista EU-maista hoitoon hakeutuvien henkilöiden vastaanottoa julkisen terveydenhuollon toimintayksikköön, jos kunnan asukkaiden hoitoon pääsy vaarantuu. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi tilannetta, jossa kunnan asukkaiden hoitoon pääsyn määräajat ovat ylittyneet. Hoitoon oton rajoittaminen voi koskea vain sitä osaa terveydenhuollon toiminnasta, jonka osalta rajoittaminen on perusteltua. Rajoittaminen voi siten kohdistua esimerkiksi […]

Ennakkoluvalla annettu hoito

Ennakkolupa on lomake E 112 tai S2. Muunlaiset ennakkoluvat eivät käy Suomessa julkisessa terveydenhuollossa siten, että hoitokustannuksia korvattaisiin Kelan kautta. Henkilö, jolla on toisen EU- tai Eta-maan tai Sveitsin myöntämä ennakkolupa (lomake E 112 tai S2), maksaa Suomen julkisessa terveydenhuollossa hoidosta saman asiakasmaksun kuin kunnan asukas. Ennakkolupa on sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettuihin EU-asetuksiin perustuva maksusitoumus, jota […]

Toisista EU-maista Suomeen hoitoon hakeutuvat potilaat

Terveydenhuollon palveluntuottajien tulee ottaa vastaan toisesta EU-maasta hoitoon hakeutuva henkilö samalla tavalla kuin Suomessa asuva. EU-maista hoitoon hakeutuvien henkilöiden vastaanottoa . Henkilö, joka hakeutuu Suomeen hoitoon toisesta EU-maasta, vastaa yleensä itse hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Jos henkilöllä on käytössään Suomen julkisessa terveydenhuollossa annettavaa hoitoa varten toisen EU- tai Eta-maan tai Sveitsin myöntämä ennakkolupa (lomake E 112 […]

Miten selvität ulkomailta tulevan potilaan oikeuden hoitoon

Tarvittaessa voi auttaa selvittämään asiaa. Selvitä, onko potilaalla kotikunta Suomessa. Jos potilaalla on kotikunta, hän saa kaikki julkisen terveydenhuollon palvelut kotikuntalaisen asiakasmaksulla. Potilaan kansalaisuudella, Suomessa oleskelun tai asumisen perusteella tai maalla, josta hän on tullut Suomeen, ei ole merkitystä. Jos potilaalla ei ole kotikuntaa Suomessa, selvitä, sovelletaanko hänen tilanteessaan EU-lainsäädäntöä (EU- ja Eta-maista ja Sveitsistä […]

Velvollisuus antaa hoitoa ulkomailta tulevalle potilaalle

Julkisella terveydenhuollolla on velvollisuus antaa ulkomailta tulevalle henkilölle Kiireellistä hoitoa riippumatta siitä, mistä maasta henkilö tulee, mikä on hänen kansalaisuutensa tai miksi hän on Suomessa. Muualta kuin EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tuleva henkilö vastaa lähtökohtaisesti itse kiireellisen hoidon kustannuksista. Lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tai Australiasta tulevalle henkilölle, joka oleskelee Suomessa […]

Ulkomailta tulevat potilaat

Ulkomailta tulevalla henkilöllä, jolla on väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta Suomessa, on aina oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin samalla tavalla ja samalla asiakasmaksulla kuin muillakin kunnan asukkailla. Kotikunnan väestötietojärjestelmään kirjaa maistraatti. Kaikilla on aina oikeus kiireelliseen hoitoon Kaikilla on aina oikeus saada tarvitsemansa kiireellinen hoito Suomen julkisessa terveydenhuollossa riippumatta siitä, mistä maasta henkilö tulee tai miksi hän on […]