Ulkomailla työskentelevät suomalaisdiplomaatit ja -virkamiehet

Suomen ulkomaan edustustoissa työskentelevät ovat joko Suomesta lähetettyjä työntekijöitä tai paikalta palkattua henkilöstöä. Diplomaattiset edustajat kuuluvat aina lähetettyyn henkilöstöön.

  • Ulkoasiainministeriö päättää, ketä pidetään lähetettyyn henkilöstöön kuuluvana.
  • Diplomaatit osoittavat asemansa diplomaattipassilla.
  • Lähetettyyn henkilöstöön kuuluvana voidaan pitää myös muita kuin diplomaattisen statuksen omaavia henkilöitä.

Henkilön kotikunta säilyy Suomessa, jos hän on Suomen valtion diplomaattisen tai sellaiseen rinnastettavan muun edustuston tai lähetetyn konsulin viraston palveluksessa ja hän on Suomen kansalainen. Myös hänen perheenjäsentensä kotikunta säilyy Suomessa. Kotikuntalaisena heillä on oikeus kaikkeen tarvitsemaansa hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa.

Toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa työskentelevät valtion tai muun suomalaisen julkisyhteisön palveluksessa olevat virkasuhteiset diplomaatit ja muut virkamiehet tai sellaisina pidettävät kuuluvat Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin ilman aikarajoitusta. Työnantajana on tällöin valtio, kunta, Ahvenanmaan maakunta, kirkko tai Suomen Pankki. Suomen valtion palveluksessa oleviksi katsotaan valtion virastojen ja laitosten palveluksessa olevat henkilöt. Tällaisella henkilöllä on oikeus käyttää Suomessa kaikkia julkisen terveydenhuollon palveluja kuntalaisen asiakasmaksulla, vaikka hänellä ei olisi kotikuntaa Suomessa. Kela myöntää tarvittaessa henkilölle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa hoito-oikeuden osoittamista varten.

Suomessa työskentelevät ulkomaiset diplomaatit

Suomessa sijaitsevissa ulkomaiden edustustoissa työskentelevät henkilöt ovat asemansa ja tehtäviensä perusteella joko lähetettyjä työntekijöitä tai Suomesta paikalta palkattua henkilöstöä. Jos henkilön asemasta syntyy epäselvyyttä, viranomainen voi tarkistaa asian ulkoasiainministeriön proto­kollaosaston kansliasta.

  • EU- ja Eta-maista tai Sveitsistä tai Australiasta tulleilla diplomaateilla on oikeus käyttää Suomen julkisen terveydenhuollon palveluja kuntalaisen asiakasmaksulla Suomessa oleskelunsa aikana.
  • Henkilö voi myös saada Kelasta sairaanhoitokorvauksia.
  • Kela myöntää tarvittaessa henkilölle Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa hoito-oikeuden osoittamista varten.
  • Julkinen terveydenhuolto voi hakea henkilön hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin valtion korvausta Kelasta.

Muista kuin EU- tai Eta-maista tai Sveitsistä tai Australiasta tulleilla ulkomaisissa edustustoissa työskentelevillä diplomaateilla tai muulla ulkomaisella henkilöstöllä on oikeus saada julkisessa terveydenhuollossa vain kiireellistä hoitoa. Henkilö vastaa itse hoidosta aiheutuvista kustannuksista. Myös vakuutusyhtiö tai muu taho, esimerkiksi ulkomaan edustusto, voi korvata kustannukset.

Suomessa sijaitsevassa kansainvälisessä järjestössä työskentelevät

Kansainvälisten järjestöjen henkilökunnan oikeus julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttämiseen riippuu Suomen ja järjestön välisestä sopimuksesta. Pääsääntöisesti kansainväliset järjestöt järjestävät itse ulkomaalaisten työntekijöidensä terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen. Jos kansainvälisessä järjestössä työskentelevällä henkilöllä on Suomessa kotikunta, hänellä on oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin samalla tavalla kuin muilla Suomessa asuvilla.

  • Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on Euroopan unionin alainen virasto, joka toimii Helsingissä. Virasto järjestää sosiaaliturvan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muihin toimenhaltijoihin sovellettavien palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Koska työntekijät ovat perheineen yhteisön oman sosiaaliturvajärjestelmän piirissä, ovat he näin pääosin Suomen sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolella. Virasto turvaa henkilöstölleen sairausvakuutuksen ja terveydenhuollon palvelut ja se on tehnyt erillissopimuksia hoidon järjestämisestä Suomessa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kanssa. Muissa kuin sopimuksen tarkoittamissa tilanteissa, kemikaaliviraston henkilökunnalla on oikeus Suomen julkisessa terveydenhuollossa vain kiireelliseen hoitoon, jonka kustannuksista henkilö vastaa itse.
  • Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelukomission (HELCOM), Pohjoismaiden Investointipankin (NIB), Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) sekä Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) ulkomaisilla työntekijöillä on oikeus julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttöön sekä sairaanhoitokorvauksiin Kelasta. Ulkomailta tuleville työntekijöille myönnetään tarvittaessa Kelasta Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa hoito-oikeuden osoittamista varten.

Lähetystyöntekijät ja kehitysyhteistyötehtävissä työskentelevät

Suomesta lähetystyöhön tai kehitysyhteistyötehtäviin ulkomaille lähtevän kotikunta säilyy yleensä Suomessa. Silloin, kun kotikunta säilyy Suomessa,  henkilöllä on oikeus käyttää kaikkia julkisen terveydenhuollon palveluja kuntalaisen asiakasmaksulla.

Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa ja hän työskentelee muualla kuin EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, hänellä on yleensä oikeus vain kiireelliseen hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Henkilö vastaa itse julkisessa terveydenhuollossa annetun kiireellisen hoidon kustannuksista.

Lähetystyössä tai kehitysyhteistyötehtävissä muualla kuin EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä työskentelevä voi säilyä Kelan hallinnoiman Suomen sosiaaliturvan piirissä, vaikka hänellä ei olisi kotikuntaa Suomessa. Edellytyksenä on yleensä, että henkilö on ennen ulkomaan työkomennusta kuulunut Suomen sosiaaliturvaan. Tällöin henkilö voi saada Kelan maksamia sairaanhoitokorvauksia ja käyttää Kela-korttia.

Ulkomailta tuleva asevelvollinen

Kansallisessa lainsäädännössä on säädetty Suomessa asevelvollisuutta suorittavan henkilön terveydenhuollosta erikseen. Merkitystä ei ole sillä, mistä maasta asevelvollinen on tullut Suomeen.

  • Puolustusvoimat järjestää terveydenhuoltovastuullaan olevien henkilöiden terveydenhuollon.
  • Sairaanhoitoa annetaan silloin, kun sairaus, vamma tai vika on ilmennyt, todettu tai pahentunut palveluksen aikana tai kun kyseessä on asianomaisen palvelukseen astuessa todettu hoitoa vaativa sairaus, joka ei ole estänyt palvelukseen hyväksymistä.
  • Palvelut ovat asevelvolliselle maksuttomia.

Puolustusvoimat voi hankkia palvelut julkisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta siten kuin erikseen sovitaan. Jos julkisen terveydenhuollon palveluntuottajan kanssa ei ole erikseen sovittu, puolustusvoimien suorittama korvaus määräytyy sairaanhoitopiirille ja terveyskeskukselle palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten mukaan.

Suomeen EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tulleella ja Suomessa asevelvollisuutta suorittavalla henkilöllä, on myös EU-lainsäädännön nojalla oikeus tarvitsemaansa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa, vaikka hänellä ei olisi Suomessa kotikuntaa.

Vangit ja muut vapautensa menettäneet henkilöt

Tutkinta- tai vankeusvanki

Valtio vastaa kaikista tutkinta- ja vankeusvangin terveydenhuollon kustannuksista riippumatta henkilön kotikunnasta tai kotimaasta. Edellytyksenä on, että vankilan ulkopuolella järjestettävä tutkimus tai annettava hoito on Rikosseuraamuslaitoksen lääkärin osoittamaa tai hyväksymää. Vangilla on oikeus Rikosseuraamuslaitoksen lääkärin luvalla omalla kustannuksellaan saada lääkitystä, tutkimusta ja muuta terveydenhuoltoa vankilassa.

Poliisiin säilyttämä tutkintavanki, pidätetty tai kiinniotettu

Poliisin säilyttämän tutkintavangin, pidätetyn tai kiinniotetun henkilön julkisen terveydenhuollon palveluista perittävät asiakasmaksut maksetaan valtion varoista. Maksaminen edellyttää, että poliisi on järjestänyt lääkärin ja että tämä on todennut annettavat palvelut tarpeellisiksi.

Kun henkilöllä on Suomessa kotikunta, henkilöllä on oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin samalla tavalla kuin muillakin Suomessa asuvilla. Vapautensa menettäneen henkilön terveydenhuollon järjestää se kunta tai kuntayhtymä, jonka yksikössä hoidon järjestäminen on tarkoituksenmukaista.

Hoidon kustannuksista vastaa asiakasmaksuja lukuun ottamatta kotikunta tai sairaanhoitopiiri. Jos henkilöllä ei ole kotikuntaa Suomessa, valtio maksaa hänen hoitonsa kustannukset kokonaan.

Valtio huolehtii tartuntatautien vastustamistyön järjestämisestä. Vapautensa menettäneen kotikunta maksaa ne tartuntatautien hoitoon määrätyt lääkkeet, jotka ovat potilaalle maksuttomia.

Hoitoseuraamuksessa oleva henkilö

Hoitoseuraamuksella tarkoitetaan rangaistukseen tuomitsematta jätetylle henkilölle määrättyä tahdosta riippumatonta psykiatrista sairaalahoitoa. Hoidon kustannuksista vastaa henkilön kotikunta.

Jos kyseessä on hoitoseuraamuksen kansainvälinen täytäntöönpano, Suomi ja asianomainen valtio sopivat täytäntöönpanon kustannusvastuusta erikseen. Hoitoseuraamusten kansainväliseen täytäntöönpanoon liittyvästä yhteydenpidosta vieraan valtion viranomaisiin huolehtii oikeusministeriö.

Jos kustannuksista vastaa täytäntöönpanovaltio ja hoitoseuraamus on siirretty pantavaksi täytäntöön Suomessa, Suomen valtio vastaa henkilön sairaanhoidon kustannuksista siihen asti, kun tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset on selvitetty mielenterveyslain mukaisesti. Tämän jälkeen henkilön kotikunta vastaa hoidon kustannuksista. Jos hoitoon määrätyllä ei ole Suomessa kotikuntaa, valtio vastaa hoidon kustannuksista.