Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilö merkitsee potilasasiakirjoihin tiedot, jotka ovat tarpeellisia hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi.

  • Potilasasiakirjoihin tehdään merkinnät jokaisesta palvelutapahtumasta.
  • Potilasasiakirjamerkinnät, lähete ja hoitoa koskeva yhteenveto tulee tehdä viiden vuorokauden kuluessa palvelutapahtuman päättymisestä.
  • Potilasasiakirjoja säilytetään yleensä 12 vuotta henkilön kuoleman jälkeen.

Potilasasiakirjat tallennetaan  Potilastiedon arkistoon

Suomessa potilasasiakirjat ovat sähköisessä muodossa. Terveydenhuollon ammattihenkilöt tallentavat potilastiedot Kelan ylläpitämään Potilastiedon arkistoon, joka laajenee vähitellen kattamaan kaikki terveydenhuollon palveluntuottajat. Kanta.fi-palvelussa on tiedot niistä terveydenhuollon toimintayksiköistä, jotka jo tallentavat potilastiedot Potilastiedon arkistoon.

Ulkomailta tulevan potilaan potilastiedot kirjataan ja tallennetaan Potilastiedon arkistoon samalla tavalla kuin Suomessa asuvien potilastiedot.

Sinulla on oikeus saada itseäsi koskevat potilastiedot hoidonantajalta.

Voit myös katsoa omia potilastietojasi Omakanta-palvelussa. Palvelussa voit myös asettaa suostumuksia ja kieltoja omien potilastietojesi käyttämisestä eri terveydenhuollon yksiköissä sekä tallentaa hoitotahdon ja/tai elinluovutustahdon. Palvelun käyttö edellyttää suomalaista henkilötunnusta.

Potilasasiakirjat ovat luottamuksellisia

Potilasasiakirjoihin merkittävät tiedot ovat salassa pidettäviä. Tiedot tuottanut terveydenhuollon taho saa katsoa potilastietoja ilman potilaan suostumusta, jos sillä on hoitosuhde potilaaseen. Potilastietosi voidaan luovuttaa suostumuksellasi myös toisen terveydenhuollon toimijan käyttöön hoitosi jatkuvuuden turvaamiseksi.

Huolehdi potilastietojesi siirtymisestä

Jos hakeudut hoitoon Suomeen, selvitä mitä potilasasiakirjoja hoidonantaja tarvitsee ja millä kielellä asiakirjojen tulee olla (suomeksi, ruotsiksi vai englanniksi). Huolehdi asiakirjojen kääntämisestä ja niiden toimittamisesta hoitoa antavaan yksikköön.

Tarvittavia potilasasiakirjoja voivat olla esimerkiksi lähete ja potilaskertomus, joista ilmenevät tiedot sairauksistasi sekä sinulle annetusta hoidosta ja tehdyistä toimenpiteistä. Hoidonantaja voi tarvita myös erilaisten tutkimustulosten vastaukset, esimerkiksi laboratoriokoevastaukset, kuvantamistutkimusten lausunnot ja röntgenkuvat.

Hoitojakson jälkeen saat suomen- tai ruotsinkielisen hoitoyhteenvedon, jossa on tiedot sairauksistasi, annetusta hoidosta sekä jatkohoitoasi koskevat määräykset. Jos jatkohoitosi tapahtuu ulkomailla, huolehdi asiakirjojen kääntämisestä ja siitä, että tieto siirtyy jatkohoidostasi vastaavalle taholle. Voit myös keskustella hoidonantajan kanssa mahdollisuudesta toimittaa hoitoyhteenveto tai muu hoitoasi koskeva tiivistelmäasiakirja muulla kielellä, esimerkiksi englanniksi.