18.6.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 155/17

(1)

Perustamissopimuksessa määrätään, että neuvosto toteuttaa turvapaikkaa, maahanmuuttoa ja kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien turvaamista koskevia toimenpiteitä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamiseksi asteittain.

(2)

Perustamissopimuksessa määrätään, että neuvosto toteuttaa maahanmuuttopolitiikkaa koskevat toimenpiteet, jotka liittyvät maahantuloa ja oleskelua koskeviin edellytyksiin sekä menettelyihin ja määräyksiin pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämisessä jäsenvaltioissa, ja toimenpiteet niiden oikeuksien ja edellytysten määrittelemiseksi, joiden mukaisesti jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset saavat oleskella muissa jäsenvaltioissa.

(3)

Lissabonissa maaliskuussa 2000 kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti yhteisölle tavoitteeksi, että siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin osaamistalous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta vuoteen 2010 mennessä. Jäsenvaltioiden tarpeisiin perustuvan lähestymistavan mukaiset toimet, joilla houkutellaan erittäin päteviä työntekijöitä kolmansista maista ja saadaan heidät pysymään EU:ssa, olisi nähtävä osana Lissabonin strategiassa sekä 11 päivänä joulukuuta 2007 päivätyssä komission tiedonannossa – Kasvua ja työllisyyttä koskevat yhdennetyt suuntaviivat – määritettyä laajempaa yhteyttä.

(4)

Eurooppa-neuvoston 4 ja 5 päivänä marraskuuta 2004 hyväksymän Haagin ohjelman mukaan laillinen maahanmuutto on tärkeä tekijä Euroopan osaamistalouden edistämisessä ja talouskehityksen eteenpäin viemisessä ja siten Lissabonin strategian täytäntöönpanoon myötävaikuttamisessa. Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota esittämään laillista maahanmuuttoa koskevan toimintapoliittisen suunnitelman, johon sisältyvät maahantulomenettelyt ja jonka avulla voidaan vastata nopeasti maasta toiseen siirtyvän työvoiman vaihtelevaan kysyntään työmarkkinoilla.

(5)

Eurooppa-neuvoston kokouksessa 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2006 sovittiin lukuisista vuonna 2007 toteutettavista toimista, joilla muun muassa kehitetään kansallista toimivaltaa mitenkään rajoittamatta laillisen maahanmuuton osalta hyvin hallittuja maahanmuuttopolitiikkoja jäsenvaltioiden auttamiseksi täyttämään nykyiset ja tulevat työvoimatarpeet.

(6)

Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi on myös tärkeää edistää niiden erittäin pätevien työntekijöiden liikkuvuutta EU:ssa, jotka ovat unionin kansalaisia, erityisesti vuosina 2004 ja 2007 unioniin liittyneiden maiden kansalaisia. Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä noudatettava yhteisön etuuskohtelun periaatetta, sellaisena kuin se on ilmaistu erityisesti vuoden 2003 ja vuoden 2005 liittymisasiakirjassa.

(7)

Tämän direktiivin tarkoituksena on osaltaan vaikuttaa kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen ja työvoimapulaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen helpottamalla kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja liikkuvuutta yli kolmen kuukauden oleskelua varten, kun maahantulon tarkoituksena on korkeaa pätevyyttä vaativa työ, jotta yhteisöstä tulisi houkuttelevampi kohde tällaisille eri puolilta maailmaa tuleville työntekijöille ja jotta sen kilpailukykyä ja talouskasvua voitaisiin pitää yllä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen helpottaa erittäin pätevien työntekijöiden ja heidän perheidensä maahantuloa ottamalla käyttöön nopeutettu maahantulomenettely ja myöntämällä heille eri aloilla vastaavat sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille. Jäsenvaltioiden painopisteet, työmarkkinoiden tarpeet ja vastaanottovalmius on myös tarpeen ottaa huomioon. Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden toimivaltaan pitää voimassa tai ottaa käyttöön uusia kansallisia oleskelulupia työntekoa koskeviin tarkoituksiin. Asianomaisilla kolmansien maiden kansalaisilla pitäisi olla mahdollisuus hakea EU:n sinistä korttia tai kansallista oleskelulupaa. Lisäksi tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa EU:n sinisen kortin haltijan mahdollisuuteen saada muita oikeuksia ja etuuksia, joita kansallisen lainsäädännön nojalla voidaan myöntää ja jotka ovat tämän direktiivin mukaisia.

(8)

Tämä direktiivi ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta päättää korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten maahan päästettävien kolmansien maiden kansalaisten lukumäärästä. Tämän olisi myös koskettava niitä kolmansien maiden kansalaisia, jotka haluavat jäädä jäsenvaltioon harjoittaakseen ansiotoimintaa ja jotka ovat jäsenvaltiossa muiden järjestelmien piiriin kuuluvina laillisesti oleskelevia henkilöitä, kuten vasta opintonsa päättäneitä opiskelijoita tai tutkijoita, joille on myönnetty oikeus tulla maahan kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä 13 päivänä joulukuuta 2004 annetun direktiivin 2004/114/EY (4) tai kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten 12 päivänä lokakuuta 2005 annetun neuvoston direktiivin 2005/71/EY (5) mukaisesti ja joilla ei ole kattavaa pääsyä jäsenvaltion työmarkkinoille yhteisön tai kansallisen lainsäädännön nojalla. Lisäksi sen osalta, kuinka paljon kolmansien maiden kansalaisia niiden alueille päästetään, jäsenvaltioilla säilyy mahdollisuus olla myöntämättä oleskelulupia työskentelyyn yleensä tai työskentelyyn tietyissä ammateissa, tietyillä elinkeinoelämän aloilla tai tietyillä alueilla.

(9)

Sen arvioimiseksi, onko asianomaisella kolmannen maan kansalaisella korkea-asteen tutkintoa, tässä direktiivissä voitaisiin viitata kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) 1997 tasoihin 5 a ja 6.

(10)

Tässä direktiivissä olisi säädettävä joustavasta, kysyntään perustuvasta maahantulojärjestelmästä, joka perustuu objektiivisiin kriteereihin, kuten jäsenvaltioiden palkkatasoon verrattavaan vähimmäispalkkakynnykseen, sekä ammattipätevyyttä koskeviin vaatimuksiin. Palkkakynnykselle on tarpeen määrittää yhteinen vähimmäisnimittäjä maahantulon edellytysten yhdenmukaistamisen vähimmäistason varmistamiseksi koko yhteisön alueella. Vähimmäistaso määräytyy palkkakynnyksen mukaan, mutta jäsenvaltiot voivat päättää korkeammasta palkkakynnyksestä. Kunkin jäsenvaltion olisi määritettävä kynnyksensä työmarkkinoidensa tilanteen ja organisoinnin sekä yleisen maahanmuuttopolitiikkansa mukaisesti. Palkkakynnysten osalta voidaan säätää tiettyjä ammatteja koskevia poikkeuksia pääjärjestelmään, kun asianomainen jäsenvaltio katsoo, että työvoiman saatavuudesta on erityinen puute, ja kun kyseiset ammatit kuuluvat kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO) päätasoon 1 tai 2.

(11)

Tällä direktiivillä pyritään ainoastaan määrittelemään kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytykset korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten EU:n sinisen kortin puitteissa, mukaan lukien palkkakynnykseen liittyvät kelpoisuuskriteerit. Tämän palkkakynnyksen ainoana tarkoituksena on auttaa määrittämään komission (Eurostat) tai asianomaisten jäsenvaltioiden julkaisemien tilastotietojen pohjalta kunkin jäsenvaltion yhteisten sääntöjen mukaisesti vahvistama EU:n sinisen kortin soveltamisala. Sillä ei pyritä määrittämään palkkoja, eikä se näin ollen poikkea kansallisen tason säännöistä tai käytännöistä taikka työehtosopimuksista, eikä sitä voida käyttää tämän alan yhdenmukaistamiseen. Tässä direktiivissä kunnioitetaan täysin jäsenvaltioiden toimivaltaa erityisesti työllisyyttä, työtä ja sosiaalialaa koskevissa kysymyksissä.

(12)

Kun jäsenvaltio on päättänyt päästää maahan asiaan liittyvät vaatimukset täyttävän kolmannen maan kansalaisen, EU:n sinistä korttia hakeneelle kolmannen maan kansalaiselle olisi myönnettävä tämän direktiivin edellyttämä erityinen oleskelulupa, jonka olisi annettava asteittainen pääsy työmarkkinoille sekä hänelle ja hänen perheelleen oleskelu- ja liikkumisoikeus. Ammattipätevyyden tunnustamiselle vaadittavan ajan tai mahdollisen viisumin myöntämiselle vaadittavan ajan ei pitäisi sisältyä EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen käsittelylle asetettuun määräaikaan. Tämä direktiivi ei rajoita tutkintotodistusten tunnustamista koskevien kansallisten menettelyjen soveltamista. Tämän direktiivin mukaisten toimivaltaisten viranomaisten nimeäminen ei rajoita muiden kansallisten viranomaisten ja soveltuvissa tapauksissa työmarkkinaosapuolten tehtäviä ja vastuuta hakemuksen käsittelyn ja hakemuksesta tehtävän päätöksen osalta.

(13)

EU:n sinisen kortin ulkoasun pitäisi olla kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta 13 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002 (6) mukainen, jotta jäsenvaltiot voivat tarkistaa korttiin sisältyvät tiedot, erityisesti ne ehdot, joiden mukaisesti henkilöllä on lupa tehdä työtä.

(14)

Kolmansien maiden kansalaisille, joilla on voimassa oleva matkustusasiakirja ja Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion myöntämä EU:n sininen kortti, olisi myönnettävä pääsy toisen Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion alueelle ja oikeus liikkua siellä vapaasti enintään kolmen kuukauden ajan henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 15 päivänä maaliskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (7) sekä Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklan mukaisesti.

(15)

Kolmansista maista tulevien erittäin pätevien työntekijöiden ammatillista ja maantieteellistä liikkuvuutta olisi pidettävä ensisijaisena järjestelynä, jolla tehostetaan työmarkkinoita, vältetään ammattitaitoisten työntekijöiden puutetta ja vähennetään alueellista epätasapainoa. Yhteisön etuuskohtelun periaatteen noudattamiseksi ja järjestelmän mahdollisen väärinkäytön välttämiseksi kolmansista maista tulevien erittäin pätevien työntekijöiden ammatillista liikkuvuutta olisi rajoitettava laillisen jäsenvaltiossa työskentelyn kahden ensimmäisen vuoden osalta.

(16)

Tässä direktiivissä noudatetaan täysin jäsenvaltioiden kansalaisten ja EU:n sinisen kortin haltijoiden yhdenvertaista kohtelua verrattavassa tilanteessa maksettavan palkan osalta.

(17)

EU:n sinisen kortin haltijoiden yhdenvertaisen kohtelun piiriin eivät kuulu ammattikoulutuksen alan toimenpiteet, jotka katetaan sosiaalihuoltojärjestelmistä.

(18)

EU:n sinisen kortin haltijoita olisi kohdeltava yhdenvertaisesti sosiaaliturvan suhteen. Sosiaaliturvan alat on määritelty sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 (8). Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset säännökset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi, 14 päivänä toukokuuta 2003 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 859/2003 (9) ulotetaan asetuksen (ETY) N:o 1408/71 säännökset koskemaan niitä kolmansien maiden kansalaisia, jotka oleskelevat laillisesti yhteisön alueella ja jotka ovat rajat ylittävässä tilanteessa. Tämän direktiivin säännöksiä sosiaaliturvan osalta tasavertaisesta kohtelusta sovelletaan myös suoraan kolmannesta maasta jäsenvaltion alueelle tulleeseen henkilöön edellyttäen, että kyseinen henkilö oleskelee alueella laillisesti EU:n sinisen kortin haltijana, mukaan lukien tilapäisen työttömyyden aikana, ja täyttää kansallisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset, jotka koskevat oikeutta kyseessä oleviin sosiaaliturvaetuuksiin.

Tällä direktiivillä ei pitäisi kuitenkaan antaa EU:n sinisen kortin haltijoille enempää oikeuksia kuin ne, joita sovelletaan sosiaaliturvan alalla voimassa olevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, joiden tilanteeseen liittyy jäsenvaltioiden välisiä rajat ylittäviä seikkoja. Tällä direktiivillä ei myöskään pitäisi antaa oikeuksia yhteisön lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolella olevien tilanteiden, esimerkiksi kolmannessa maassa oleskelevien perheenjäsenten tilanteiden osalta.

(19)

Ammattipätevyys, jonka kolmannen maan kansalainen on hankkinut toisessa jäsenvaltiossa, olisi tunnustettava samoin edellytyksin kuin unionin kansalaisen ammattipätevyys. Kolmannessa maassa hankittu pätevyys olisi otettava huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (10) mukaisesti.

(20)

Maantieteellistä liikkuvuutta yhteisön alueella olisi valvottava ja sen olisi perustuttava työvoiman kysyntään kolmannesta maasta tulevan erittäin pätevän työntekijän ensimmäisen laillisen oleskelujakson aikana. Direktiivissä olisi säädettävä poikkeuksista pitkään oleskelleiden kolmansien maiden kansalaisten asemasta 25 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/109/EY (11) säännöksiin, jotta niiden maantieteellisesti liikkuvien erittäin pätevien työntekijöiden toimintamahdollisuuksia, jotka eivät ole vielä saaneet EY:n alueella pitkään oleskelleen asemaa, ei heikennettäisi ja jotta maantieteellistä liikkuvuutta ja kiertomuuttoa kannustettaisiin.

(21)

Erittäin pätevien kolmansista maista tulevien työntekijöiden liikkumista yhteisön ja heidän alkuperämaidensa välillä olisi edistettävä ja ylläpidettävä. On tarpeen säätää poikkeuksia direktiiviin 2003/109/EY, jotta sellaista poissaolojaksoa yhteisön alueelta, joka ei keskeytä EY:n alueella pitkään oleskelleen aseman myöntämisen edellyttämän laillisen yhtäjaksoisen oleskelun keston laskemista, voitaisiin pidentää. Direktiivissä 2003/109/EY edellytettyjä pidempiä poissaolojaksoja olisi sallittava myös niiden erittäin pätevien työntekijöiden osalta, joille on myönnetty EU:n alueella pitkään oleskelleen asema, näiden työtekijöiden kiertomuuton kannustamiseksi.

(22)

Jäsenvaltioiden olisi tämän direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä pidättäydyttävä aktiivisesta rekrytoinnista kehitysmaissa niillä aloilla, joilla on liian vähän työntekijöitä. Julkisen ja yksityisen sektorin työnantajiin sovellettavia eettisen rekrytoinnin periaatteita ja käytäntöjä olisi kehitettävä tarvittaessa avainsektoreilla, esimerkiksi terveydenhuollon alalla, kuten eurooppalaisesta toimintaohjelmasta terveydenhuollon vakavan henkilöstöpulan lievittämiseksi kehitysmaissa (2007–2013) 14 päivänä toukokuuta 2007 annetuissa neuvoston ja jäsenvaltioiden päätelmissä korostetaan, sekä koulutussektorilla. Periaatteita ja käytäntöjä olisi vahvistettava luomalla ja soveltamalla järjestelmiä, suuntaviivoja ja muita välineitä, joilla tarvittaessa helpotetaan kiertomuuttoa ja tilapäistä muuttoa, sekä muilla välineillä, joilla minimoidaan erittäin pätevien henkilöiden muuttoliikkeen negatiiviset ja maksimoidaan positiiviset vaikutukset kehitysmaissa muuttamalla aivovuoto aivovoitoksi.

(23)

Perheen yhdistämiseen sovellettavien suotuisten ehtojen ja puolisoiden työnsaantimahdollisuuksien pitäisi olla tämän direktiivin keskeinen osa, jonka tavoitteena on houkutella erittäin päteviä työntekijöitä kolmansista maista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi säädettävä erityisiä poikkeuksia oikeudesta perheenyhdistämiseen 22 päivänä syyskuuta 2003 annetusta neuvoston direktiivistä 2003/86/EY (12). Tämän direktiivin 15 artiklan 3 kohtaan sisältyvä poikkeus ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai määräämästä EU:n sinisen kortin haltijan perheenjäsenten osalta kotouttamista koskevia edellytyksiä ja toimenpiteitä, mukaan lukien kielen oppiminen.

(24)

Tämän direktiivin täytäntöönpanon valvontaa varten olisi säädettävä erityiset raportointia koskevat säännökset, jotta järjestelmän aiheuttamaa aivovientiä kehitysmaissa voidaan valvoa ja mahdollisesti torjua aivovuodon välttämiseksi. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava asiaa koskevat tiedot komissiolle vuosittain muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista 11 päivänä heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007 (13) mukaisesti.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, eli erityisen maahantulomenettelyn käyttöönottoa ja maahantulon ja yli kolmen kuukauden oleskelun edellytysten hyväksymistä sellaisille kolmansien maiden kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, joiden jäsenvaltion alueelle tulon tarkoituksena on korkeaa pätevyyttä vaativa työ, erityisesti siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden välisen liikkuvuuden varmistamisesta, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(26)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa tunnustettuja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjasta ilmeneviä periaatteita.

(27)

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission paremmasta lainsäädännöstä tekemän toimielinten välisen sopimuksen (14) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen edellyttämien toimenpiteiden vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(28)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti ja vaikuttamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamiseen, nämä jäsenvaltiot eivät osallistu tämän direktiivin antamiseen, se ei sido niitä, eikä sitä sovelleta niihin.

(29)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän direktiivin antamiseen, se ei sido Tanskaa, eikä sitä sovelleta Tanskaan,

a)

maahantulon ja yli kolmen kuukauden oleskelun edellytykset kolmansien maiden kansalaisille, jotka tulevat jäsenvaltioiden alueelle EU:n sinisen kortin haltijoina korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten, sekä heidän perheenjäsenilleen;

b)

maahantulon ja oleskelun edellytykset edellä a alakohdassa tarkoitetuille kolmansien maiden kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen muussa jäsenvaltiossa kuin ensimmäisessä jäsenvaltiossa.

a)

”kolmannen maan kansalaisella” henkilöä, joka ei ole Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen;

b)

”korkeaa pätevyyttä vaativalla työllä” sellaisen henkilön työskentelyä,

c)

”EU:n sinisellä kortilla” lupaa, jossa on merkintä ”EU:n sininen kortti” ja joka oikeuttaa haltijansa asumaan ja työskentelemään jonkin jäsenvaltion alueella tämän direktiivin nojalla;

d)

”ensimmäisellä jäsenvaltiolla” jäsenvaltiota, joka ensimmäisenä myöntää kolmannen maan kansalaiselle ”EU:n sinisen kortin”;

e)

”toisella jäsenvaltiolla” muuta jäsenvaltiota kuin ensimmäistä jäsenvaltiota;

f)

”perheenjäsenillä” direktiivin 2003/86/EY 4 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä kolmansien maiden kansalaisia;

g)

”korkealla ammattipätevyydellä” pätevyyttä, josta on osoituksena korkea-asteen tutkinto tai tästä poiketen, jos se on mahdollista kansallisen lainsäädännön nojalla, vähintään viiden vuoden ammattikokemus, jonka taso on verrattavissa korkea-asteen tutkintoon ja joka soveltuu työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa mainittuun ammattiin tai siinä mainitulle alalle;

h)

”korkea-asteen tutkinnolla” sellaista tutkintotodistusta, todistusta tai muuta muodollista pätevyyttä osoittavaa asiakirjaa, jonka toimivaltainen viranomainen on antanut ja joka osoittaa henkilön suorittaneen keskiasteen jälkeisen korkea-asteen koulutusohjelman eli sijaintivaltiossaan korkea-asteen oppilaitokseksi tunnustetun oppilaitoksen tarjoamien kurssien muodostaman kokonaisuuden. Korkea-asteen tutkinto otetaan tätä direktiiviä sovellettaessa huomioon sillä edellytyksellä, että sen hankkimiseksi tarvittavien opintojen kesto on vähintään kolme vuotta;

i)

”ammattikokemuksella” kyseisen ammatin tosiasiallista ja laillista harjoittamista;

j)

”säännellyllä ammatilla” direktiivin 2005/36/EY 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä säänneltyä ammattia.

a)

joille on myönnetty lupa oleskella jossakin jäsenvaltiossa tilapäisen suojelun perusteella tai jotka ovat hakeneet oleskelulupaa tällä perusteella ja odottavat asemaansa koskevaa päätöstä;

b)

jotka saavat kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/83/EY (15) mukaista kansainvälistä suojelua tai jotka ovat hakeneet kyseisen direktiivin mukaista kansainvälistä suojelua ja joiden hakemuksesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä;

c)

jotka saavat jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön, kansainvälisten velvoitteiden tai käytännön mukaista suojelua tai jotka ovat hakeneet jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön, kansainvälisten velvoitteiden tai käytännön mukaista suojelua ja joiden hakemuksesta ei ole tehty lopullista päätöstä;

d)

jotka hakevat jäsenvaltion oleskelulupaa direktiivissä 2005/71/EY tarkoitettuina tutkijoina toteuttaakseen tutkimushankkeen;

e)

jotka ovat sellaisten Euroopan unionin kansalaisten perheenjäseniä, jotka ovat käyttäneet tai käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen yhteisössä Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (16) mukaisesti;

f)

joilla on EY:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asema jäsenvaltiossa direktiivin 2003/109/EY mukaisesti ja jotka käyttävät oikeuttaan oleskella toisessa jäsenvaltiossa harjoittaakseen taloudellista toimintaa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana;

g)

jotka tulevat jäsenvaltioon sellaisten kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvien sitoumusten nojalla, joilla helpotetaan tiettyjen kauppaan ja investointeihin liittyvien luonnollisten henkilöiden ryhmien maahantuloa ja tilapäistä oleskelua;

h)

joille on myönnetty pääsy jonkin jäsenvaltion alueelle kausityöntekijöinä;

i)

joiden maastapoistamista on lykätty tosiseikkoihin perustuvista tai oikeudellisista syistä;

j)

joihin sovelletaan palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/71/EY (17), niin kauan kuin he ovat lähetettyinä asianomaisen jäsenvaltion alueelle.

a)

yhteisön lainsäädäntöön, mukaan luettuina kahden- tai monenväliset sopimukset, joita yhteisö tai yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa;

b)

kahden- tai monenvälisiin sopimuksiin, joita yksi tai useampi jäsenvaltio on tehnyt yhden tai useamman kolmannen maan kanssa.

a)

18 artiklan soveltamisen osalta 5 artiklan 3 kohta,

b)

11 artikla, 12 artiklan 1 kohdan toinen virke, 12 artiklan 2 kohta, 13 artikla, 14 artikla, 15 artikla ja 16 artiklan 4 kohta.

a)

hänen on esitettävä vähintään vuoden pituista korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä asianomaisessa jäsenvaltiossa koskeva voimassa oleva työsopimus tai, kun siitä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, sitova työtarjous;

b)

hänen on esitettävä asiakirja, joka todistaa hänen täyttävän kansallisen lainsäädännön mukaiset edellytykset, joita työsopimuksessa tai kansallisen lainsäädännön mukaisessa sitovassa työtarjouksessa mainitun säännellyn ammatin harjoittaminen edellyttää unionin kansalaiselta;

c)

ei-säänneltyjen ammattien osalta hänen on esitettävä työsopimuksessa tai kansallisen lainsäädännön mukaisessa sitovassa työtarjouksessa mainittua ammattia tai alaa koskevat, asianmukaista korkeaa ammattipätevyyttä osoittavat asiakirjat;

d)

hänen on esitettävä kansallisessa lainsäädännössä määritetty voimassa oleva matkustusasiakirja, viisumihakemus tai viisumi, jos sitä vaaditaan, sekä tarvittaessa todiste voimassa olevasta oleskeluluvasta tai pitkäaikaista oleskelua varten myönnetystä kansallisesta viisumista. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että matkustusasiakirjan voimassaoloaika kattaa vähintään oleskeluluvan alkuperäisen voimassaoloajan;

e)

hänen on esitettävä todisteet siitä, että hänellä on sairausvakuutus tai, jos siitä säädetään kansallisessa lainsäädännössä, että hän on hakenut sairausvakuutusta, joka kattaa kaikki riskit, jotka yleensä katetaan asianomaisen jäsenvaltion kansalaisten osalta, niille ajanjaksoille, jolloin työsopimukseen liittyen tai sen seurauksena hänellä ei ole tällaista vakuutusturvaa ja vastaavaa oikeutta etuuksiin;

f)

häntä ei pidetä uhkana yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.

a)

oikeus saapua ja palata EU:n sinisen kortin myöntäneen jäsenvaltion alueelle ja oleskella siellä;

b)

tässä direktiivissä annetut oikeudet.

a)

kortti on hankittu vilpillisin keinoin, se on väärennetty tai sitä on vääristelty;

b)

kun käy ilmi, että kortinhaltija ei täyttänyt tai ei enää täytä tässä direktiivissä säädettyjä maahantulon ja oleskelun edellytyksiä tai oleskelee maassa muun kuin oleskeluluvan myöntämisen perusteena olleen syyn vuoksi;

c)

kortinhaltija ei ole noudattanut 12 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 13 artiklassa säädettyjä rajoituksia.

a)

yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvistä syistä;

b)

kun EU:n sinisen kortin haltijalla ei ole hänen itsensä ja soveltuvissa tapauksissa perheenjäsentensä ylläpitoon riittäviä varoja ilman, että hänen on turvauduttava asianomaisen jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmään. Jäsenvaltioiden on arvioitava nämä varat niiden luonteen ja säännöllisyyden perusteella, ja ne voivat ottaa huomioon kansallisten vähimmäispalkkojen ja -eläkkeiden tason sekä asianomaisen henkilön perheenjäsenten lukumäärän. Tällaista arviointia ei suoriteta 13 artiklassa tarkoitetun työttömyyskauden aikana;

c)

kun asianomainen henkilö ei ole ilmoittanut osoitettaan;

d)

kun EU:n sinisen kortin haltija hakee sosiaaliavustusta, edellyttäen, että jäsenvaltio on asianmukaisesti ilmoittanut tästä hänelle etukäteen kirjallisesti.

a)

työolot ja työehdot, mukaan luettuina palkkausta ja irtisanomista koskevat ehdot sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat vaatimukset;

b)

yhdistymisvapaus ja oikeus liittyä työntekijöiden tai työnantajien ammattijärjestöön tai jonkin ammattialan järjestöön, mukaan luettuina tällaisen jäsenyyden tuottamat etuudet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yleistä järjestystä ja yleistä turvallisuutta koskevien kansallisten säännösten soveltamista;

c)

koulutus ja ammatillinen koulutus;

d)

tutkintotodistusten, todistusten ja muun ammattipätevyyden tunnustaminen sovellettavien kansallisten menettelyjen mukaisesti;

e)

kansallisen lainsäädännön säännökset, jotka koskevat sosiaaliturvan aloja sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (ETY) N:o 1408/71. Tätä varten sovelletaan asetuksen (EY) N:o 859/2003 liitteessä olevia erityissäännöksiä;

f)

ansaittujen ansioperusteisten lakisääteisten vanhuuseläkkeiden maksaminen velallisjäsenvaltion tai -valtioiden lainsäädännön nojalla sovellettavan kurssin mukaisesti henkilön muuttaessa kolmanteen maahan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta olemassa olevia kahdenvälisiä sopimuksia;

g)

mahdollisuus saada yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluja, mukaan luettuina asunnon saamiseen liittyvät menettelyt sekä työvoimatoimistojen tarjoamat tieto- ja neuvontapalvelut;

h)

oikeus liikkua vapaasti asianomaisen jäsenvaltion koko alueella kansallisessa lainsäädännössä säädetyin rajoituksin.

a)

yliopistoon ja toisen asteen jälkeiseen koulutukseen pääsyn edellytyksenä voi olla tiettyjä kansallisen lainsäädännön mukaisia ennakkovaatimuksia;

b)

asianomainen jäsenvaltio voi rajoittaa yhdenvertaisen kohtelun soveltamisen tapauksiin, joissa paikkakunta, jossa EU:n sinisen kortin haltija tai hänen perheenjäsenensä, jolle etuuksia vaaditaan, on kirjoilla tai joka on kyseisen henkilön tavanmukainen asuinpaikka, on asianomaisen jäsenvaltion alueella.

a)

viiden vuoden laillinen ja yhtäjaksoinen oleskelu yhteisön alueella EU:n sinisen kortin haltijana; ja

b)

välittömästi ennen asianomaisen hakemuksen jättämistä täyttynyt kahden vuoden laillinen ja yhtäjaksoinen oleskelu EU:n sinisen kortin haltijana siinä jäsenvaltiossa, jossa hakemus pitkään oleskelleen henkilön EY:n oleskeluluvasta jätetään.

a)

myöntää EU:n sininen kortti ja antaa hakijalle lupa oleskella sen alueella korkeaa pätevyyttä vaativan työn vuoksi 7–14 artiklan edellytysten mukaisesti, edellyttäen, että tässä artiklassa asetetut edellytykset täyttyvät; tai

b)

olla myöntämättä EU:n sinistä korttia ja velvoittaa hakija ja hänen perheenjäsenensä poistumaan sen alueelta kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen mukaisesti, mukaan luettuina maastapoistamismenettelyt, mikäli tässä artiklassa asetetut edellytykset eivät täyty. Ensimmäisen jäsenvaltion on viipymättä otettava EU:n sinisen kortin haltija ja hänen perheenjäsenensä takaisin ilman muodollisuuksia. Tätä sovelletaan myös, jos ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän EU:n sinisen kortin voimassaolo on päättynyt tai jos se on peruutettu hakemuksen käsittelyn aikana. Takaisinottamisen jälkeen sovelletaan 13 artiklaa.

a)

ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan ja voimassa olevan matkustusasiakirjan tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset sekä viisumin, jos sitä edellytetään;

b)

todisteet siitä, että he ovat oleskelleet ensimmäisessä jäsenvaltiossa EU:n sinisen kortin haltijan perheenjäseninä;

c)

todisteet heillä olevasta sairausvakuutuksesta, joka kattaa kaikki riskit toisessa jäsenvaltiossa, tai vastaavasta EU:n sinisen kortin haltijan vakuutuksesta, jonka piiriin he kuuluvat.

a)

hänellä on asunto, jota voidaan pitää vastaavanlaisen perheen tavanomaisena asuntona samalla alueella ja joka täyttää asianomaisen jäsenvaltion yleiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset;

b)

hänellä on vakaat ja säännölliset varat, jotka riittävät hänen itsensä ja hänen perheenjäsentensä elättämiseen tarvitsematta turvautua kyseisen jäsenvaltion sosiaaliavustuksiin. Jäsenvaltioiden on arvioitava nämä varat niiden luonteen ja säännöllisyyden perusteella, ja ne voivat ottaa huomioon kansallisten vähimmäispalkkojen ja -eläkkeiden tason sekä perheenjäsenten lukumäärän.