Vakuutusyhtiö voi vastata kustannuksista myös, jos henkilöllä on matkustajavakuutus tai muu yksityinen vakuutus. Tällöin potilaan on yleensä itse haettava korvauksia jälkikäteen vakuutusyhtiöstään.

Kun ulkomailta tulevalla henkilöllä on EU-lainsäädäntöön tai kansainväliseen sosiaaliturvasopimukseen perustuva oikeus hoitoon Suomessa, Suomessa annetun hoidon kustannuksista vastaa ensisijaisesti henkilön sairaanhoidon kustannuksista vastuussa oleva maa. Yksityinen vakuutus voi lisäksi korvata potilaalle sellaisia kustannuksia, jotka jäisivät muuten hänen itsensä maksettavaksi.

Esimerkki. Irlantilainen Thomas on lomamatkalla Suomessa. Hän kaatuu ja murtaa kätensä. Hänellä on eurooppalainen sairaanhoitokortti sekä yksityinen matkustajavakuutus. Thomas saa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla hoidon kuntalaisen asiakasmaksulla ja hoidonantaja hakee kustannuksiin valtion korvausta Kelasta. Thomas voi hakea korvausta vakuutusyhtiöstään itse maksamiinsa kustannuksiin, kuten asiakasmaksuihin. Vakuutusyhtiö korvaa hänelle kustannuksia sopimusehtojensa mukaisesti.

Liikennevahinko

Suomen lakisääteinen pakollinen liikennevakuutus korvaa liikenteessä aiheutuneita henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Liikennevahinkojen korvaamiseen ei ole olemassa säännöksiä EU-lainsäädännössä, joten Suomi soveltaa liikennevahingoissa kansallista lainsäädäntöään.

Henkilövahingoista maksetaan korvausta vahingon aiheuttajan tuottamuksesta riippumatta ankaran vastuun perusteella. Vahingon kärsineen kotipaikalla tai kansalaisuudella ei ole merkitystä kustannusten korvaamisen näkökulmasta.

  • Jos ulkomailta tulevalle potilaalle on sattunut Suomessa liikennevahinko, julkisen terveydenhuollon tulee hakea korvausta hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin liikennevahingosta vastuulliselta vakuutusyhtiöltä tai selvittää asiaa Liikennevakuutuskeskuksen kautta. Liikennevakuutuskeskus toimii Suomessa liikennevakuutustoimintaa harjoittavien vakuutusyhtiöiden yhteistyölaitoksena.
  • Jos vakuutusyhtiö tai Liikennevakuutuskeskus ei korvaa ulkomailta tulevan potilaan hoidosta aiheutuneita kustannuksia, julkinen terveydenhuolto voi hakea kustannuksiin valtion korvausta Kelasta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan vakuutusyhtiön tai Liikennevakuutuskeskuksen päätös siitä, ettei se pysty käsittelemään korvaushakemusta tai että kysymyksessä ei ole korvattava liikennevahinko.

Liikennevahingot kuuluvat vakuutusyhtiöiden täyskustannuskorvauksen piiriin. Tämä tarkoittaa, että vakuutusyhtiöt korvaavat julkiselle terveydenhuollolle liikenteessä vahingoittuneen henkilön hoidosta aiheutuneet todelliset kustannukset. Myös potilaalle aiheutuneet matkakulut lääkäriin tai sairaalaan voidaan korvata. Yksityisellä sektorilla annettu hoito voidaan korvata maksusitoumuksen perusteella.

Työtapaturma ja ammattitauti

Työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuneet hoitokustannukset korvataan täysimääräisesti riippumatta siitä, onko työntekijä Suomessa sairausvakuutettu tai onko hänellä Suomessa kotikunta.

Työntekijän tulee ilmoittaa vahinkotapahtumasta työnantajalle, joka tekee ilmoituksen vakuutuslaitokselle. Korvausasia tulee tällä työnantajan ilmoitukselle vireille.  Myös vahingoittunut tai hoitolaitos voi saattaa asian vireille toimittamalla kirjallisen ilmoituksen vakuutuslaitokselle. Korvausmenettely on kuvattu Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) Tapaturmavakuutuskeskus (TVK).

Työtapaturmia ja ammattitauteja käsitellään yksityisissä vakuutusyhtiöissä sekä Valtiokonttorissa, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa (Mela) ja Tapaturmavakuutuskeskuksessa (TVK).

  • Valtiokonttori korvaa valtion työssä sattuneet työtapaturmat ja ilmenneet ammattitaudit.
  • Mela korvaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työtapaturmat ja ammattitaudit.
  • TVK korvaa pientyönantajan työssä sattuneet työtapaturmat ja ammattitaudit tai jos työnantaja on laiminlyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa. TVK on yhteyslaitos, kun EU- tai Eta-maasta, Sveitsistä, Kanadan Quebecistä tai Israelista tullut työntekijä on saanut Suomessa hoitoa työtapaturman tai ammattitaudin johdosta.

Jos työnantajalla ei ole vakuutusta Suomessa, hoidonantajan tulee toimittaa TVK:lle vahingoittuneen nimi- ja osoitetiedot, työnantajan nimi ja yhteystieto sekä sairauskertomukset tai muu lääketieteellinen selvitys työtapaturmasta ja annetusta hoidosta. Jos julkisella terveydenhuollolla on vahingoittunutta henkilöä koskeva lomake A1 tai E 101, tulee myös tästä liittää kopio asiakirjoihin.

Ulkomailla aiheutunut ammattitauti

Jos henkilöllä epäillään ammattitautia ja viimeinen altistuminen taudille on todennäköisesti tapahtunut toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä tai sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, voi E-lääkärinlausunnon lähettää TVK:een. TVK ohjaa asian eteenpäin toimivaltaiseen maahan eli yleensä vahingoittuneen kotimaahan. TVK voi korvata annetun hoidon kustannukset vasta saatuaan maksuluvan maasta, joka vastaa henkilön ammattitaudin kustannuksista.

Tapaturmavakuutuksesta voidaan korvata hoidosta aiheutuneita kustannuksia vasta sen jälkeen, kun on ratkaistu, onko kyseessä korvattava työtapaturma tai ammattitauti. Asian ratkaisemiseksi tarvitaan työnantajalta ja työntekijältä selvityksiä.

  • Jos riittäviä selvityksiä ei saada, vakuutuslaitos antaa keskeytyspäätöksen.
  • Jos kyseessä ei ole korvattava työtapaturma tai ammattitauti tai korvattavuutta ei ole voitu ratkaista (keskeytyspäätös), hoidosta aiheutuneita kustannuksiakaan ei voida korvata. Vakuutuslaitos ilmoittaa näistä tilanteista julkiselle terveydenhuollolle.

Silloin kun työntekijä on vakuutettu toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai sellaisessa maassa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, TVK pyytää maksuluvan kyseisen maan toimivaltaisesta laitoksesta ennen korvausten maksamista. Yhteistyö laitosten välillä voi olla hidasta ja maksuluvan saaminen saattaa viedä aikaa. Julkisen terveydenhuollon tulisi huomioida tämä laskujen eräpäivissä.

Jos vakuutusyhtiö tai TVK ei korvaa hoidosta aiheutuneita kustannuksia, julkinen terveydenhuolto voi hakea kustannuksiin valtion korvausta Kelasta. Tällöin hakemuksen liitteeksi tarvitaan TVK:n tai vakuutusyhtiön kirjallinen päätös tai ilmoitus, ettei se pysty käsittelemään korvaushakemusta.