Suomesta ulkomaille hoitoon

Asiakas voi hakeutua hoitoon ulkomaille joko ennakkoluvalla tai omatoimisesti ilman ennakkolupaa. Julkinen terveydenhuolto voi myös ostaa potilaan tarvitseman hoidon ulkomailta.


Jos asiakas haluaa hakeutua hoitoon ulkomaille, on hänen itse selvitettävä, mitkä ovat kohdemaan hoitomahdollisuudet ja mitä hoitoon hakeutuminen käytännössä häneltä edellyttää. Asiakas vastaa itse myös potilasasiakirjojensa kääntämisestä ja potilastietojensa toimittamisesta hoidonantajalle.

Maakohtainen tieto terveyspalveluista auttaa asiakasta hoitopaikan valinnassa.

Tarkempaa tietoa hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille löydät Kelan sivuilta.

Hoitoon hakeutuminen ennakkoluvalla tai ilman

Suomessa asuvalla on oikeus saada ennakkolupa eli maksusitoumus EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä annettavaa hoitoa varten, jos hänen hoidontarpeensa on lääketieteellisesti perusteltu ja hänen tarvitsemaansa hoitoa ei ole mahdollista antaa Suomen julkisessa terveydenhuollossa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. Lisäksi edellytys on, että ulkomailla annettava hoito kuuluu suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Jos potilaalle myönnetään ennakkolupa, hän maksaa hoidostaan vain paikallisen asiakasmaksun.

Asiakas voi hakea ennakkolupaa Kelasta. Kela pyytää aina ennakkolupaa koskevaan hakemukseen lausunnon julkiselta terveydenhuollolta, esim. Helsingissä asuvan potilaan kohdalla lausunto kysytään HUS:sta. Lausunnon perusteella Kela antaa potilaalle joko kielteisen tai myönteisen päätöksen. Julkisen terveydenhuollon lausunto sitoo Kelaa päätöksenannossa. Hoitoon hakeutumisesta ulkomaille ja julkisen terveydenhuollon lausunnoista on kerrottu tarkemmin Kelan sivuilla.

Julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä voidaan myös suositella, että potilas hakeutuu johonkin tiettyyn hoitopaikkaan ulkomailla. Julkinen terveydenhuolto voi toimittaa Kelalle ennakkolupaa koskevan lausunnon ilman, että asiakas itse hakee lupaa Kelasta.

Ennen kuin potilas matkustaa hoitoon ulkomaille, tulee ulkomaisen hoidonantajan kanssa selvittää, voiko se vastaanottaa Kelan myöntämän ennakkoluvan. Ennakkolupaa voi hakea myös jälkikäteen.

Jos asiakas haluaa hakeutua hoitoon ilman ennakkolupaa, Kela voi korvata toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä annetun kiireettömän hoidon kustannuksia. Edellytyksenä korvausten saamiselle on, että Suomi vastaa potilaan sairaanhoidon kustannuksista ja annettu hoito on Suomessakin korvattavaa. Potilas voi hakea korvausta Kelasta jälkikäteen. Korvauksia maksetaan sairausvakuutuslain ja Kelan korvaustaksojen mukaan. Korvausta tulee hakea kuuden kuukauden kuluessa maksusta.

Hoitoon ulkomaille ostopalveluna

Julkinen terveydenhuolto voi tarvittaessa ostaa potilaan tarvitseman hoidon ulkomailta. Vain hoidonantaja voi ohjata potilaan ostopalveluna hankittavaan hoitoon.

Ostopalvelun järjestäjä vastaa tutkimuksen, hoidon ja mahdollisen kuntoutuksen kustannuksista sekä käytännön järjestelyistä. Ostopalveluna hankittavan hoidon tulee täyttää ne vaatimukset, joita edellytettäisiin, jos julkinen terveydenhuolto tuottaisi vastaavan palvelun itse.

Kun hoito hankitaan ulkomailta ostopalveluna, potilas maksaa hoidosta kotikuntalaisen asiakasmaksun. Kela voi korvata matkakustannukset potilaalle jälkikäteen hoitopaikkaan asti. Korvausta voi hakea Kelasta kuuden kuukauden kuluessa maksusta.