Ulkomailla annettava ei-kiireellinen hoito

Potilas voi halutessaan vapaasti hakeutua hoitoon ulkomaille. Hoitoon voi hakeutua ilman ennakkolupaa tai ennakko-ilmoitusta suomalaisviranomaisille. Potilas voi hakea ulkomailla annettavaa hoitoa varten Kelasta myös ennakkolupaa (lomake S2).


Kela maksaa sairaanhoitokorvauksia jälkikäteen toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä annetun ei-kiireellisen hoidon kustannuksia hoitoa saaneelle potilaalle. Edellytyksenä on, että Suomi vastaa potilaan sairaanhoidon kustannuksista.

Potilas, joka on itse maksanut ulkomailla annetun hoidon kustannukset, voi hakea korvausta Kelasta jälkikäteen lomakkeella SV 128. Korvausta tulee hakea kuuden kuukauden kuluessa maksusta.

  • Jos potilas ei halua maksaa hoidon kustannuksia itse, hän voi hakea ennakkolupaa Kelasta lomakkeella SV 129. Jos potilaalle myönnetään ennakkolupa, hän maksaa hoidosta paikallisen asiakasmaksun.
  • Hoidonantaja voi myös lähettää potilaan ulkomaille hoitoon hankkimalla hoidon ostopalveluna.

Kela ei korvaa potilaalle muualla kuin EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä annettua hoitoa, jos hän oli varta vasten hakeutunut hoitoon ulkomaille. Kela korvaa EU:n ulkopuolella annettua hoitoa vain silloin, kun potilas on joutunut sairauden, raskauden tai synnytyksen takia hoidon tarpeeseen tilapäisen ulkomailla oleskelunsa aikana.

Potilaan on itse selvitettävä hoitomahdollisuuksia ulkomailla

Ulkomaille hoitoon hakeutuvan potilaan on lähtökohtaisesti itse selvitettävä hoitomahdollisuuksia ja miten hoitoon hakeudutaan. Potilas vastaa itse myös mahdollisista asiakirjojen kääntämisestä ja potilastietojensa toimittamisesta hoidonantajalle.

Julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä voidaan myös suositella, että potilas hakeutuu johonkin tiettyyn hoitopaikkaan ulkomailla. Tällöin potilasta pitää ohjata hakemaan ennakkolupaa Kelasta lomakkeella SV 129. Julkinen terveydenhuolto voi olla asiasta myös suoraan yhteydessä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen. Ennen kuin potilas matkustaa hoitoon ulkomaille, tulee ulkomaisen hoidonantajan kanssa selvittää, voiko se vastaanottaa Kelan myöntämän ennakkoluvan (lomake S2).

Jokaisessa EU-maassa toimii rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste, joka antaa tietoa maansa terveyspalveluista ja miten kyseiseen maahan voi hakeutua hoitoon. Maakohtaista tietoa terveyspalveluista on koottu myös näille sivuille.

Ennakkolupa on maksusitoumus

Suomessa asuvalla on oikeus saada ennakkolupa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä annettavaa hoitoa varten, jos hänen hoidontarpeensa on lääketieteellisesti perusteltu ja hänen tarvitsemaansa hoitoa ei ole mahdollista antaa Suomen julkisessa terveydenhuollossa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. Lisäksi edellytys on, että ulkomailla annettava hoito kuuluu suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan.

  • Ennakkolupa on maksusitoumus, jonka perusteella hoidosta aiheutuvat kustannukset korvataan hoitoa antaneelle maalle.
  • Kela hallinnoi maiden välillä ennakkoluvan perusteella annetun hoidon kustannusten korvauksia.
  • Ennakkoluvalla annetun hoidon kustannuksista vastaa lopulta potilaan kotikunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jota Kela laskuttaa.
  • Ennakkolupaa voi hakea Kelasta lomakkeella SV 129. Lupa myönnetään lomakkeella S2. Lupaa voi hakea myös jälkikäteen.

Ennakkolupaa ei ole pakko myöntää, jos kyseinen hoito ei kuulu Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan tai jos hoito on mahdollista järjestää Suomessa lääketieteellisesti perustellun ajan kuluessa. Lupa voidaan myöntää myös harkinnan perusteella, vaikka luvan myöntämisedellytykset eivät täyttyisi, esimerkiksi kielellisistä tai kulttuurisista syistä.

Kela pyytää aina ennakkolupaa koskevaan hakemukseen lausunnon potilaan kotikunnan mukaiselta julkiselta terveydenhuollolta. Lausunnon perusteella Kela antaa potilaalle joko kielteisen tai myönteisen päätöksen. Julkisen terveydenhuollon lausunto sitoo Kelan päätöstä.

Ennakkolupahakemukset käsitellään Kelan kansainvälisten asioiden keskuksessa. Voit olla yhteydessä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen ennakkolupaan tai ennakkolupahakemusta koskevaan lausuntoon liittyvissä kysymyksissä.

Ostopalvelu ulkomailta

Julkinen terveydenhuolto voi tarvittaessa ostaa potilaan tarvitseman hoidon ulkomailta.

  • Vain hoidonantaja voi ohjata potilaan ostopalveluna hankittavaan hoitoon.
  • Ostopalvelun järjestäjä vastaa tutkimuksen, hoidon ja mahdollisen kuntoutuksen kustannuksista sekä käytännön järjestelyistä.
  • Ostopalveluna hankittavan hoidon tulee täyttää ne vaatimukset, joita edellytettäisiin, jos julkinen terveydenhuolto tuottaisi vastaavan palvelun itse.

Kun hoito hankitaan ulkomailta ostopalveluna, potilas maksaa hoidosta kotikunnan asiakasmaksun. Kela voi korvata matkakustannukset potilaalle jälkikäteen hoitopaikkaan asti. Korvausta voi hakea Kelasta lomakkeella SV 128 kuuden kuukauden kuluessa maksusta.