Toisista EU-maista Suomeen hoitoon hakeutuvat potilaat

Henkilö voi vapaasti hakeutua hoitoon Suomeen, jos hänen hoidostaan vastaa toinen EU-maa. Hänellä on oikeus päästä hoitoon samalla tavalla kuin Suomessa asuvalla sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon.


Terveydenhuollon palveluntuottajien tulee ottaa vastaan toisesta EU-maasta hoitoon hakeutuva henkilö samalla tavalla kuin Suomessa asuva. EU-maista hoitoon hakeutuvien henkilöiden vastaanottoa voi rajoittaa vain poikkeustilanteissa.

Henkilö, joka hakeutuu Suomeen hoitoon toisesta EU-maasta, vastaa yleensä itse hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Jos henkilöllä on käytössään Suomen julkisessa terveydenhuollossa annettavaa hoitoa varten toisen EU- tai Eta-maan tai Sveitsin myöntämä ennakkolupa (lomake E 112 tai S2), hänen ei tarvitse itse maksaa hoitokustannuksia.

Hoito annetaan kuntalaisen asiakasmaksulla myös toisessa EU- tai Eta-maassa asuvalle henkilölle, jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa. Tällaisella henkilöllä on käytössään Kelan myöntämä Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa tai eläkeläisen eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka kääntöpuoli on limenvihreä.

  • Toisesta EU-maasta Suomeen hoitoon hakeutuvan henkilön hoidontarve arvioidaan samalla tavalla kuin Suomessa asuvan.
  • Hoito annetaan hoidon porrastuksen mukaisesti joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa.
  • Toisesta EU-maasta hoitoon hakeutuva henkilö otetaan samaan hoitojonoon kuin Suomessa asuva.
  • Hoitoon pääsylle asetetut määräajat koskevat myös toisista EU-maista Suomeen hoitoon hakeutuvia henkilöitä samalla tavalla kuin Suomessa asuvia.

EU-maiden ulkopuolelta tuleva potilas voidaan ottaa vastaan, jos hoidonantajalla on vapaata hoitokapasiteettia

Julkisen terveydenhuollon toimintayksikköön voidaan ottaa kiireettömään hoitoon myös muualta kuin EU-maista tulevia potilaita, jos siellä on vapaata hoitokapasiteettia. Muualta kuin EU-maasta tulevien potilaiden vastaanottamiseen ei kuitenkaan ole velvollisuutta. Siten ei ole velvoitetta ottaa vastaan myöskään potilasta, joka hakeutuu Suomeen hoitoon Eta-maasta (Norja, Islanti tai Liechtenstein) tai Sveitsistä.

Oikeus hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan perustuu EU:n potilasdirektiiviin (2011/24/EU). Direktiivi on saatettu Suomessa voimaan lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013) 1.1.2014 alkaen.

Kiireellinen hoito on aina annettava kaikille riippumatta potilaan asuinpaikasta tai kansalaisuudesta.

Ostopalveluna annettava hoito

Julkisella terveydenhuollolla on velvollisuus ottaa vastaan toisesta EU-maasta hoitoon hakeutuva henkilö riippumatta siitä, miten se tuottaa terveydenhuollon palvelut. Toisesta EU-maasta hoitoon hakeutuvan henkilön tulee tämän vuoksi päästä myös ostopalveluna hankittavan hoidon piiriin.

  • Henkilö hakeutuu hoitoon normaalin käytännön mukaan. Tarvittaessa hänet ohjataan ostopalvelun piiriin samoin perustein kuin kunnan asukkaat.
  • Henkilö vastaa yleensä itse hoidon kustannuksista. Kunta tai kuntayhtymä laskuttaa potilaalta saman kustannuksen, jonka se maksaa hoidosta ulkopuoliselle palveluntuottajalle.
  • Jos henkilöllä on Suomessa julkisessa terveydenhuollossa annettavaa hoitoa varten ennakkolupa (E 112 tai S2), ja luvan mukainen hoito järjestetään ostopalveluna, hän saa ostopalveluna hankitun hoidon kuntalaisen asiakasmaksulla. Kunta tai kuntayhtymä voi hakea hoidon kustannuksiin valtion korvausta Kelasta, kun ne on ensin korvattu ostopalvelun palveluntuottajalle.