Ulkomailta tulevien potilaiden hoitoon ottamisen rajoittaminen

Julkinen terveydenhuolto voi poikkeustapauksessa rajoittaa toisista EU-maista hoitoon hakeutuvien henkilöiden vastaanottoa, jos omien kuntalaisten hoitoon pääsy vaarantuu. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitoon pääsyn määräajat ovat ylittyneet.


Kunta tai kuntayhtymä voi poikkeustapauksessa rajoittaa määräajaksi toisista EU-maista hoitoon hakeutuvien henkilöiden vastaanottoa julkisen terveydenhuollon toimintayksikköön, jos kunnan asukkaiden hoitoon pääsy vaarantuu. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi tilannetta, jossa kunnan asukkaiden hoitoon pääsyn määräajat ovat ylittyneet.

Hoitoon oton rajoittaminen voi koskea vain sitä osaa terveydenhuollon toiminnasta, jonka osalta rajoittaminen on perusteltua. Rajoittaminen voi siten kohdistua esimerkiksi johonkin tiettyyn hoitojonoon tai tietyn erikoisalan tiettyyn palveluun. Rajoittaminen ei voi koskea koko toimintayksikön toimintaa yhtä aikaa, esimerkiksi koko sairaalaa tai terveyskeskusta.

Vastaanoton rajoittamisesta tulee tehdä hallintopäätös.

  • Päätös voi olla voimassa kerrallaan yhden vuoden, jonka jälkeen sen voi tarvittaessa uusia.
  • Päätöksestä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira), aluehallintovirastolle ja rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteelle, jolle ilmoituksen voi toimittaa sähköpostitse (yhteyspiste(at)kela.fi).
  • Voimassa olevat rajoitukset julkaistaan tässä verkkopalvelussa sivulla Hoitoon hakeutuminen Suomeen.

Vastaanoton rajoittaminen ei koske potilasta, jolla on oikeus hoitoon EU-lainsäädännön perusteella

Vastaanoton rajoittaminen koskee ainoastaan niitä tilanteita, kun henkilö varta vasten hakeutuu hoitoon Suomeen toisesta EU-maasta.

Vastaanoton rajoittaminen ei koske tilannetta, jossa henkilöllä

  • on oikeus saada lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa tilapäisen Suomessa oleskelunsa aikana. Tämä tarkoittaa, että henkilöllä, jolla on toisen EU- tai Eta-maan tai Sveitsin myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti, on oikeus saada hoitoa äkillisen sairastumisen tai pitkäaikaissairauden pahenemisen vuoksi, kun hän oleskelee Suomessa tilapäisesti (esimerkiksi lomamatkalla). Myös Australiassa vakituisesti asuvalla on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon tilapäisen Suomessa oleskelun aikana.
  • on oikeus kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon Suomessa, vaikka henkilö asuu vakituisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Yleensä on kyse eläkeläisestä, jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa ja jolle Kela on myöntänyt eurooppalaisen sairaanhoitokortin.
  • on työntekonsa perusteella oikeus sairaanhoitoon Suomessa, vaikka hän ei asuisikaan Suomessa. Tällaisille henkilöille Kela myöntää Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa, josta käy ilmi henkilön oikeus hoitoon sekä hoito-oikeuden laajuus.

Jos terveydenhuollon toimintayksikkö on päättänyt rajoittaa ulkomailta tulevien potilaiden vastaanottoa, rajoittaminen koskee myös niitä Suomeen hoitoon hakeutuvia potilaita, joilla on toisen EU- tai Eta-maan tai Sveitsin myöntämä ennakkolupa (lomake E 112 tai S2).