Velvollisuus antaa hoitoa ulkomailta tulevalle potilaalle

Kaikilla on aina oikeus saada kiireellinen hoito Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Ulkomailta tulevalla henkilöllä voi olla oikeus myös muihin julkisen terveydenhuollon palveluihin kansallisen lainsäädännön, EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sopimuksen perusteella.


Julkisella terveydenhuollolla on velvollisuus antaa ulkomailta tulevalle henkilölle

Kiireellistä hoitoa riippumatta siitä, mistä maasta henkilö tulee, mikä on hänen kansalaisuutensa tai miksi hän on Suomessa.

  • Muualta kuin EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tuleva henkilö vastaa lähtökohtaisesti itse kiireellisen hoidon kustannuksista.

Lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tai Australiasta tulevalle henkilölle, joka oleskelee Suomessa tilapäisesti.

  • Lääketieteellisesti välttämätön hoito tarkoittaa sellaista hoitoa, joka potilaan on saatava, jotta hän voi turvallisesti palata kotimaahansa alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti. Terveydenhuollon ammattihenkilö, yleensä lääkäri, päättää annettavasta hoidosta. Hoidon tarpeen arvioinnissa ja järjestämisessä otetaan huomioon, miten kauan potilaan on tarkoitus olla Suomessa. Hoitoa tulee antaa akuutin sairastumisen, pitkäaikaissairauden sekä raskauden ja synnytyksen vuoksi.
  • Tilapäinen oleskelu tarkoittaa yleensä alle vuoden Suomessa kestävää oleskelua, jonka tarkoituksena voi olla esimerkiksi vaihto-opiskelu tai lomamatka.
  • Potilas saa hoidon kuntalaisen asiakasmaksulla, kun hän esittää eurooppalaisen sairaanhoitokortin hoidonantajalle.
  • Australiasta tuleva esittää oikeutensa hoitoon passilla. Lisäksi potilaan vakituisen asuinosoitteen tulee olla Australiassa.

Kaikkea tarpeelliseksi todettua hoitoa Kun henkilöllä on kotikunta Suomessa. Merkitystä ei ole sillä, onko henkilö sairausvakuutettu Suomessa tai missä maassa hän asuu. Lisäksi hoitoa on annettava henkilölle,

  • jolle Kela on myöntänyt Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa tai muun hoito-oikeustodistuksen hoidon saamiseksi julkisessa terveydenhuollossa. Henkilöllä voi olla oikeus julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttöön esimerkiksi Suomessa työskentelyn tai Suomesta maksettavan eläkkeen perusteella. Hoito-oikeustodistuksessa on tietoa myös hoitokustannuksista.
  • joka hakeutuu toisesta EU-maasta hoitoon ja käyttämään Suomen julkisen terveydenhuollon palveluja. Hoito tulee antaa samalla tavalla kuin Suomessa asuvalle, mutta henkilö vastaa yleensä itse hoidon kustannuksista.

Yksityisen terveydenhuollon ja itsenäisen ammatinharjoittajan on annettava hoitoa EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tulevalle potilaalle ilman syrjintää. Hoito on järjestettävä yhdenvertaisesti samoin perustein ja samalla hinnalla kuin muillekin vastaavassa tilanteessa hoitoa saaville Suomessa asuville ja sairausvakuutetuille potilaille.

Yksityisessä terveydenhuollossa ei yleensä käytetä hoito-oikeustodistuksia. Potilas vastaa itse annetun hoidon kustannuksista.

Ulkomailta tulevan henkilön, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa, tulee esittää hoito-oikeustodistus julkisessa terveydenhuollossa, jotta hän voi saada hoidon kuntalaisen asiakasmaksulla.

Hoito-oikeustodistuksia ovat

  • eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) tai sen korvaava todistus
  • Kelan myöntämä eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti
  • henkilöllisyystodistus (toisessa Pohjoismaassa asuvat)
  • passi (Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Australiassa ja toisessa Pohjoismaassa asuvat)
  • Kelan myöntämä Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.

Jos potilaalla ei ole hoito-oikeustodistusta

Jos ulkomailta tulevalla potilaalla ei ole hoito-oikeustodistusta, häneltä voidaan laskuttaa hoidon todelliset kustannukset.

Jos henkilöllä ei ole eurooppalaista sairaanhoitokorttia tai se on esimerkiksi kadonnut, hänen tulisi ensisijaisesti itse hankkia uusi kortti tai sen korvaava todistus omasta sairausvakuutuslaitoksestaan.

Kun hoidonantaja hakee Kelalta valtion korvausta ulkomailta tulleen henkilön hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin, tarvitaan hakemukseen kopio hoito-oikeustodistuksesta. Lisäksi toisessa Pohjoismaassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Australiasta tulevan vakituisen asuinosoitteen tulee olla kyseisessä maassa. Asuinosoite tulee ilmoittaa valtion korvaushakemuksessa.

Kelan kansainvälisten asioiden keskus selvittää tarvittaessa potilaan oikeuden hoitoon

Jos henkilön oikeudesta hoitoon, sairaanhoitokorvauksiin tai hoito-oikeustodistuksesta on epäselvyyttä, voi asiaan tarvittaessa pyytää tietoja Kelan kansainvälisten asioiden keskukselta.