Jos potilas ei kykene päättämään hoidostaan

Jos potilas ei itse pysty päättämään hoidostaan, on tärkeälle hoitotoimenpiteelle saatava suostumus hänen lähiomaiseltaan, muulta läheiseltä henkilöltä tai hänen lailliselta edustajaltaan.


Ensisijaisesti on tarkoitus selvittää, mitä potilas itse toivoisi hoidoltaan. Jos omaiset kieltävät hoidon tai hoitotoimenpiteen, potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Henkilöllä, jolta pyydetään suostumusta hoitoon, on oikeus saada suostumuksen antamista varten tarvittavat tiedot potilaan terveydentilasta.

Jos potilaan läheisen tai laillisen edustajan mielipidettä ei saada selville, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen etunsa mukaisena. Näin tehdään myös silloin, jos suostumusta antavien henkilöiden näkemykset eroavat toisistaan.

Potilaan läheisellä tai laillisella edustajalla ei ole oikeutta kieltää hoitoa, jota tarvitaan potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran välttämiseksi.

Jos potilas on aikaisemmin ilmaissut hoitotahtonsa ja se on luotettavasti tiedossa, sitä on noudatettava.

Potilaan määrääminen psykiatriseen hoitoon

Täysi-ikäinen henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon, jos hänen todetaan olevan mielisairas ja jos hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vaarantaisi vakavasti hänen terveyttään tai turvallisuuttaan. Henkilö voidaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon myös, jos on mahdollista, että hän vaarantaa vakavasti muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden.

Tahdosta riippumaton hoito annetaan aina sairaalassa.

Alaikäinen voidaan määrätä psykiatriseen hoitoon, jos hän tarvitsee hoitoa vakavan mielenterveyden häiriön vuoksi, ja jos muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi. Vakavia mielenterveyden häiriöitä voivat olla muun muassa hyvin vakavat käyttäytymisen häiriöt, itsetuhoisuus ja syömishäiriöt.