1. Milloin ulkomailta tulevalla on oikeus hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa?

Kaikilla kiireellisen hoidon tarpeessa olevilla henkilöillä on aina oikeus julkisessa terveydenhuollossa kiireelliseen hoitoon riippumatta kansalaisuudesta tai asuinpaikasta. Muualta kuin EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tai Australiasta tullut henkilö vastaa yleensä itse kiireellisen hoidon kustannuksista.

Kaikilla Suomessa vakituisesti asuvilla on oikeus julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Vakituisella asumisella tarkoitetaan, että henkilöllä on kotikunta Suomessa. Kotikunnasta päättää maistraatti.

Ulkomailta tulevan oikeus hoitoon Suomessa voi perustua Suomessa asumisen lisäksi EU-lainsäädäntöön tai kansainväliseen sopimukseen. Ulkomailta tulevalla henkilöllä voi siis joissakin tilanteissa olla oikeus hoitoon samalla tavalla kuin Suomessa asuvalla, vaikka hänellä ei olisi kotikuntaa Suomessa. Kela selvittää pyynnöstä henkilön oikeuden käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja.

  1. Miten saan tietoa hoitomahdollisuuksista Suomesta?

Suomeen hoitoon hakeutuvan henkilön tulisi ensisijaisesti itse selvittää hoitomahdollisuuksia suoraan hoidonantajilta. Terveydenhuollon palveluntuottajien yhteystiedot löytyvät Palveluvaaka.fi -verkkopalvelusta. Sairaanhoitopiirien yhteystiedot löytyvät myös täältä.

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste antaa tietoa hoitoon hakeutumisen käytännöistä, kustannuksista ja maksuista sekä hoidon laatua ja saatavuutta koskevista vaatimuksista.

  1. Miten Suomessa päätetään potilaiden vastaanottamisesta julkiseen terveydenhuoltoon?

Potilaiden hoitoon ottaminen ja kiireellisyysjärjestys määräytyvät terveydenhuollon ammattihenkilön arvioiman hoidon tarpeen ja kiireellisyyden mukaisesti. Hoito annetaan hoidon porrastuksen mukaisesti joko perus- tai erikoissairaanhoidossa. Potilas ei voi itse päättää annetaanko hoito perus- vai erikoissairaanhoidossa.

Erikoissairaanhoitoon tarvitaan lähete. Jos potilaalla on toisessa EU-maassa kirjoitettu lähete, se tulee hyväksyä, jos siinä on riittävät tiedot hoidontarpeen arvioimiseksi. Lähetteen tulee olla suomeksi tai ruotsiksi. Myös englanniksi kirjoitettu lähete voidaan hyväksyä, jos siinä on tarvittavat tiedot.

Suomessa asuvia ja toisissa EU-maissa sairausvakuutettuja henkilöitä koskevat Suomessa samat hoitoon pääsyn kriteerit ja määräajat.

  1. Voiko sairaanhoitopiiri, terveyskeskus tai yksityinen palveluntuottaja edellyttää ennakkomaksua ulkomailta tulevalta potilaalta?

Kyllä, jos on kyse henkilöstä, joka tulee Suomeen tarkoituksenaan saada täällä hoitoa.

  1. Voiko sairaala kieltäytyä vastaanottamasta ulkomailta hoitoon hakeutuvaa potilasta?

Toisessa EU-maassa sairausvakuutettu potilas on lähtökohtaisesti otettava vastaan, jos hän hakeutuu hoitoon Suomeen.

Ulkomailta hoitoon hakeutuvien potilaiden vastaanottamista voidaan rajoittaa julkisessa terveydenhuollossa määräajaksi ainoastaan, jos rajoittaminen on välttämätöntä kunnan asukkaiden terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi. Rajoitus voi olla voimassa enintään 12 kuukautta kerrallaan, ja se voi koskea vain sitä toiminnan osaa (esimerkiksi erikoisalaa tai hoitojonoa), jonka kapasiteetti on ylittynyt. Rajoituksen käyttöönotosta tulee ilmoittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira), aluehallintovirastolle ja rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteelle, joka julkaisee voimassaolevat rajoitukset verkossa.

Huolimatta hoitoon oton rajoituksen voimassaolosta, ulkomailta tulevalle potilaalle on annettava hoitoa, jos hänellä on oikeus käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun EU-asetuksen 883/2004,kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen tai muun kansainvälisen sopimuksen perusteella. Vastaanotosta ei siten voi kieltäytyä, jos kyse on esimerkiksi Suomessa työskentelevästä EU-kansalaisesta tai Suomessa tilapäisesti oleskelevasta eurooppalaisesta turistista.

Kiireellinen hoito on aina annettava potilaalle riippumatta hänen asuinpaikastaan tai kansalaisuudestaan.

  1. Onko Suomessa tilapäisesti oleskelevalla ulkomaalaisella potilaalla oikeus dialyysihoitoon, happiterapiaan tai kemoterapiaan?

Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä sairausvakuutetulla henkilöllä on oikeus tilapäisen oleskelunsa aikana saada hoitoa sairauksiin, jotka edellyttävät dialyysihoitoa, happiterapiaa tai kemoterapiaa. Henkilöllä on myös oikeus kroonisiin autoimmuunisairauksiin liittyvään sydämen kaikukuvaukseen ja erityiseen astmahoitoon. Näihin sairauksiin henkilö saa tarvitsemaansa hoitoa koko Suomessa oleskelunsa ajan.

Erikoistunutta henkilöstöä tai laitteistoa edellyttävän pitkäaikaissairauden hoidosta tulee kuitenkin aina sopia etukäteen hoitoa antavan yksikön kanssa.

Kaikilla ulkomailta tulevilla potilailla on asuinpaikasta tai kansalaisuudesta riippumatta oikeus dialyysihoitoon, jos sen tarve on kiireellinen.

  1. Jos ulkomaalainen opiskelija sairastuu Suomessa opiskeluvaihdon aikana syöpään, tuleeko hänelle antaa sädehoito Suomessa?

Opiskelijalle tulee antaa kiireellinen hoito ja vähintään syöpäsairauden ensivaiheen akuutti hoito.

Jos opiskelija on tullut Suomeen toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä, hänellä on oikeus saada lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa Suomessa oleskelunsa ajan samoin perustein kuin Suomessa asuvilla. Lääkäri arvioi, onko sädehoidon antaminen lääketieteellisesti välttämätöntä Suomessa oleskelun aikana vai voiko potilas odottaa sädehoidon saamista kotiin paluuseen asti. Opiskelija osoittaa oikeutensa sädehoitoon ja mahdollisiin muihin syöpähoitoihin eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

Jos opiskelija on tullut Suomeen Euroopan ulkopuolelta, hänellä on viisumin saamiseksi oltava yksityinen sairausvakuutus hoitokustannuksia varten.

  1. Mihin sairaanhoitoon rajatyöntekijällä on oikeus? Kuka vastaa hoidon kustannuksista?

Rajatyöntekijällä tarkoitetaan EU-lainsäädännössä henkilöä, joka on työssä toisessa jäsenmaassa kuin missä hän asuu. Rajatyöntekijä palaa asuinmaahansa yleensä päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Rajatyöntekijä on oikeutettu sairaanhoitoon sekä asuinmaassaan että työskentelymaassaan. Rajatyöntekijä osoittaa oikeutensa käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja Kelan antamalla asiakirjalla Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.

Suomessa työskentelevällä ja toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä asuvalla rajatyöntekijällä on oikeus sairaanhoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla, vaikka hänellä ei olisi kotikuntaa Suomessa. Rajatyöntekijä saa hakeutua hoitoon Suomessa mihin tahansa julkisen terveydenhuollon yksikköön. Kela korvaa rajatyöntekijän hoidosta aiheutuneet kustannukset julkista terveydenhuoltoa ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle, jos työntekijällä ei ole kotikuntaa Suomessa.

Suomessa asuvalla ja toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä työskentelevällä rajatyöntekijällä on oikeus kotikuntalaisena käyttää Suomen julkisen terveydenhuollon palveluja samalla tavalla ja samaan hintaan kuin kunnan muillakin asukkailla. Hoitokustannuksista maksetaan valtion korvaus, vaikka rajatyöntekijällä olisi kotikunta Suomessa. Suomi laskuttaa hoidon kustannukset työntekijän työskentelymaalta.

  1. Mistä saan eurooppalaisen sairaanhoitokortin tai muun hoito-oikeustodistuksen, kun oleskelen tilapäisesti Suomessa?

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin myöntää aina se maa, joka vastaa sairaanhoitosi kustannuksista. Saat kortin yleensä omasta sairausvakuutuslaitoksestasi. Kortti on standardoitu, ja se myönnetään kunkin EU-lainsäädäntöä soveltavan valtion virallisella kielellä. Kortin englanninkielinen nimi on European Health Insurance Card. Kortista käytetään lyhennettä EHIC.

Jos sinulla ei ole EHIC-korttia, voit itse pyytää sen tai kortin korvaavan todistuksen omasta sairausvakuutuslaitoksestasi. Myös Kelan kansainvälisten asioiden keskus voi tarvittaessa pyytää kortin väliaikaisesti korvaavan todistuksen puolestasi.