1. Mikä on potilasdirektiivi?

Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeutta hakeutua käyttämään terveyspalveluja toiseen EU-maahan. Lisäksi potilasdirektiivi turvaa potilaalle oikeuden saada toisessa EU-maassa annetusta hoidosta korvausta jälkikäteen samoin perustein, kuin jos vastaava hoito olisi annettu kotimaassa.

Potilasdirektiivi velvoittaa EU-maita ottamaan vastaan toisista EU-maista hoitoon hakeutuvat potilaat. Eta-maat ja Sveitsi eivät sovella potilasdirektiiviä, joten niillä ei ole velvollisuutta EU-maista tulevien potilaiden vastaanottoon. Potilasdirektiiviä sovelletaan terveyspalveluihin riippumatta siitä, miten ne on tuotettu tai järjestetty.

Potilasdirektiivin soveltamisalaan kuuluvat kaikenlaiset terveyspalvelut lukuun ottamatta pitkäaikaishoitoa, elinluovutuksia ja elinsiirtoja sekä rokotteita. Suomessa potilasdirektiiviä ei myöskään sovelleta työterveyshuollon eikä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin, joten ulkomailta ei voi hakeutua Suomeen saamaan näitä palveluja. Potilasdirektiivi ei koske myöskään sosiaalipalveluja.

  1. Mihin maahan ja millaiseen hoitoon ulkomaille voi hakeutua?

Voit vapaasti hakeutua mihin tahansa ulkomaille hoitoon. Voi hakeutua toiseen maahan saamaan hoitoa myös pitkäaikaissairauteen.

Voit hakeutua toiseen EU-maahan käyttämään sekä perus- että erikoissairaanhoidon palveluja. Vastaavasti toisessa EU-maassa sairausvakuutettu henkilö voi vapaasti hakeutua hoitoon Suomeen käyttämään sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon palveluja.

Kun hakeudut ulkomaille hoitoon, joudut yleensä maksamaan hoidon kustannukset ensin itse. Korvausta voit hakea jälkikäteen Kelasta. Jos et halua maksaa kustannuksia itse, voit hakea ennakkolupaa toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä annettavaa hoitoa varten. Lupa on luonteeltaan maksusitoumus hoidon kustannusten korvaamisesta, jolloin potilaan maksettavaksi jää vain hoitoa antaneen maan terveydenhuollon mahdollinen asiakasmaksu. Lupa myönnetään yleensä poikkeustapauksessa silloin, jos potilaan tarvitsemaa hoitoa ei voida järjestää Suomessa.

Ulkomailla hoito annetaan ja hoitoa koskevat päätökset tehdään aina kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti. Terveydenhuollon palveluvalikoimassa voi olla eroa maiden välillä eli ulkomailla voi olla saatavilla myös sellaista hoitoa, jota Suomessa ei järjestetä.

Jos hakeudut ulkomaille hoitoon, on hyvä varmistaa etukäteen, että terveydenhuollon palveluntuottajalla on lupa toiminnalleen.

  1. Miten saan tietoa hoitomahdollisuuksista ulkomailla?

Sinun tulee lähtökohtaisesti itse selvittää hoitomahdollisuuksia ja miten hoitoon hakeudutaan siinä maassa, jossa haluat saada hoitoa.

Jokaisessa EU-maassa toimii vähintään yksi rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste. Yhteyspisteiden tehtävänä on antaa tietoa maidensa terveyspalveluista, hoitoon hakeutumisen käytännöistä ja potilaan oikeuksista sekä muutoksenhaku- ja oikaisumenettelyistä. Yhteyspisteet antavat myös yleistä tietoa hoitoon hakeutumisesta maiden välillä ja kustannusten korvaamisesta.

Kunkin EU- ja Eta-maan ja Sveitsin lakisääteisestä sairausvakuutuksesta vastaavat viranomaiset ja sairausvakuutuslaitokset ovat myös velvollisia antamaan potilaille tietoja maansa terveyspalveluista.

Yhteyspisteiden ja sairausvakuutuslaitosten yhteystiedot.

  1. Voiko ulkomainen sairaala kieltäytyä vastaanottamasta potilasta?

EU-maissa toimivat terveydenhuollon palveluntuottajat voivat rajoittaa ulkomailta hoitoon hakeutuvien potilaiden vastaanottoa vain, jos maan omien potilaiden hoitoon pääsy vaarantuu. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos ulkomailta tulevien potilaiden määrä ylittää vastaanottavan sairaalan kapasiteetin antaa hoitoa paikallisille asukkaille.

Ulkomailta hoitoon hakeutuvien potilaiden vastaanottoa koskevasta rajoituksesta on ilmoitettava etukäteen. Voit tarkistaa mahdolliset rajoitukset kohdemaan kansallisesta yhteyspisteestä.

  1. Miten toimitaan, jos hoito vaatii useamman käynnin ja osa hoidosta annetaan ulkomailla?

Jos osa hoidosta annetaan ulkomailla, on muusta hoidosta ja myös jatkohoidosta hyvä sopia jo ennen hakeutumista hoitoon ulkomaille. Jos jatkohoidosta ei ole etukäteen sovittu, potilaan tulee kotimaahan palattuaan ottaa yhteyttä kotikuntansa terveyskeskukseen tai sairaalaan jatkohoidosta sopimiseksi. Suomessa hoito annetaan aina Suomen hoitokäytännön mukaisesti myös silloin, jos osa hoidosta on annettu ulkomailla.

  1. Voidaanko potilas lähettää ulkomaille hoitoon?

Jos potilas suostuu, hänet voidaan lähettää hoitoon ulkomaille. Potilasta on aina kuitenkin hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaalla on aina myös oikeus kieltäytyä tietystä hoidosta.

  1. Tarvitaanko lähete, jos haluaa saada hoitoa ulkomailla?

Se, miten hoitoon hakeudutaan, määräytyy hoitoa antavan maan lainsäädännön mukaisesti. Potilaalla tulee olla lähete, jos sellainen edellytetään hoidon saamiseksi.

Suomessa toimiva lääkäri ei voi kirjoittaa lähetettä suoraan toisessa maassa toimivaan terveydenhuollon toimintayksikköön. Kun hakeudut hoitoon ulkomaille, sinun on yleensä itse toimitettava Suomessa kirjoitettu lähete tai lääkärinlausunto ja muut mahdolliset potilasasiakirjat hoidonantajalle.

  1. Miten saan tietoa hoidon laadusta ulkomailla?

Hoitoa antavan maan kansallinen yhteyspiste on velvollinen antamaan tietoa kyseisen maan terveyspalvelujen laatua koskevista vaatimuksista. Terveydenhuollon palveluntuottajilla puolestaan on velvollisuus antaa tietoa hoidon laadusta omassa organisaatiossaan.

Hoidon laatua koskevan tiedon saatavuus vaihtelee maittain. Joissakin maissa tietoa tuotetaan kattavammin kuin toisissa. Voit selvittää hoidon laatua koskevan tiedon saatavuutta EU-maiden yhteyspisteistä.

  1. Milloin tarvitaan eurooppalaista sairaanhoitokorttia? Entä jos kortti on kadonnut?

Tarvitset eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jos sairastut äkillisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, kun oleskelet maassa tilapäisesti esimerkiksi lomamatkalla. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tulisi näissä tilanteissa saada lääketieteellisesti välttämätön hoito paikallisella asiakasmaksulla. Eurooppalainen sairaanhoitokortti käy kunkin EU- ja Eta-maan ja Sveitsin lakisääteisessä julkisessa terveydenhuollossa.

Voit hakea korttia Kelan asiointipalvelussa, soittamalla Kelan palvelunumeroon 020 692 203 (ma–pe klo 8–18) tai lomakkeella SV 193.

Jos olet ulkomailla hoidossa ja tarvitset kortin, ota yhteys Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen +358 (0)20 63 40 200. Keskus toimittaa kortin väliaikaisesti korvaavan todistuksen.

  1. Kuinka paljon Suomesta hakeudutaan hoitoon ulkomaille?

Asiasta ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa. Euroopan komissio on selvittänyt eurooppalaisten halukkuutta matkustaa ulkomaille käyttämään terveyspalveluja. Selvitysten mukaan suomalaisten into hakeutua hoitoon ulkomaille on ollut vähäistä.

Hoitoon hakeutumista Suomesta ulkomaille rajoittanee se, että potilaan pitää maksaa hoito- ja matkakustannukset ensin kokonaisuudessaan itse ja kustannuksia korvataan vasta jälkikäteen. Kielitaidon puute, pitkät maantieteelliset etäisyydet ja potilaan terveydentila voivat myös rajoittaa hoitoon hakeutumista ulkomaille.