1. Millä kielellä terveydenhuollon palvelut annetaan? Onko vieraalla kielellä pärjääminen potilaan vastuulla?

Jokainen EU:n potilasdirektiiviä soveltava maa on velvollinen tarjoamaan palveluja vain maan virallisilla kielillä. Potilaan on hyvä etukäteen selvittää, onko hoitoa mahdollista saada kielellä, jota hän hallitsee. Tulkkauksesta aiheutuvista kustannuksista potilas vastaa yleensä itse. Potilaan hoidossa voidaan käyttää myös muuta potilaan ymmärtämää kieltä, jos se on mahdollista ja potilaan hoidon kannalta tarkoituksenmukaista.

Suomessa julkisen terveydenhuollon palvelut järjestetään suomeksi tai ruotsiksi. Lisäksi oikeudesta käyttää saamen kieltä säädetään saamen kielilaissa (1086/2003).

Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilöiden on aina varmistuttava, että potilas ymmärtää hoitoaan koskevat tiedot, joten tarvittaessa potilaalle järjestetään tulkkaus. Lisäksi julkisessa terveydenhuollossa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset saavat tarvittavan tulkkaus- ja käännösavun.

Suomessa potilasasiakirjat toimitetaan suomeksi tai ruotsiksi. On suositeltavaa, että potilaan hoidosta annetaan mahdollisuuksien mukaan asiakirjatietoa myös muulla kielellä, esimerkiksi englanniksi. Jos vieraskielisen asiakirjan laatimisesta aiheutuu kustannuksia, yleensä potilas itse vastaa niistä.

  1. Kuka toimittaa potilasasiakirjat hoidonantajalle ja kenen vastuulla on niiden kääntäminen?

Hoidonantajalla ei ole velvollisuutta kääntää potilasasiakirjoja. Potilaan tulisi huolehtia siitä, että hänellä on mukanaan tarvittavat potilasasiakirjat ja että ne ovat kielellä, jota hoitopaikassa hallitaan. Potilasasiakirjat kirjoitetaan aina hoitoa antavan maan kielellä.

Jos hakeudut hoitoon ulkomaille, sinun on yleensä itse huolehdittava asiakirjojen kääntämisestä ja tulkkauksen järjestämisestä sekä niistä aiheutuvista kustannuksista.

Jos sairastut äkillisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, hoidonantaja järjestää yleensä tarvittaessa tulkkauksen. Tulkkauskustannukset ovat tällöin tavallisesti osa hoitokustannuksia, mutta joissain tapauksissa voit joutua vastaamaan niistä myös itse.

Jos Suomessa tilapäisesti oleskelevalle toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä sairausvakuutetulle henkilölle on annettu kiireellistä tai lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa tai hoitoa ennakkoluvan (lomake E 112 tai S2) perusteella, mahdolliset tulkkauskustannukset ovat osa hoitokustannuksia eikä niitä laskuteta potilaalta. Tällöin hoidonantaja voi hakea näihin kustannuksiin valtion korvausta. Jos tällaisessa tilanteessa on tarve kääntää potilasasiakirjoja, potilas huolehtii siitä itse. Hän myös vastaa kääntämisestä aiheutuvista kustannuksista.

  1. Miten tiedot ulkomailla annetusta hoidosta saadaan Suomen potilasrekistereihin?

Ulkomailla annettua hoitoa koskevien tietojen siirtyminen Suomeen on potilaan vastuulla. Hänen tulee aina pyytää itselleen hoidonantajalta kopiot hoitoaan koskevista potilasasiakirjoista. Sähköisiä järjestelmiä tietojen siirtämiseksi maiden välillä ei toistaiseksi ole.

Julkisen terveydenhuollon toimintayksikön on vietävä tiedot potilaan ulkomailla saamasta hoidosta potilastietoihin, jos potilas toimittaa tiedot esimerkiksi omaan terveyskeskukseen.

Psyykkisten sairauksien hoito perustuu paljolti yhteiseen kieleen. Miten potilasdirektiiviä sovelletaan mielenterveyspalveluissa?

Mielenterveyspalvelut kuuluvat potilasdirektiivin soveltamisalaan, mutta niistä ei ole direktiivissä erityissääntelyä. Riittävä kommunikaatiomahdollisuus potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä on tärkeää kaikissa terveydenhuoltopalveluissa. Jokainen potilasdirektiiviä soveltava maa on kuitenkin velvollinen tarjoamaan palveluja vain kansallisen lainsäädäntönsä velvoitteiden mukaisesti, eli käytännössä maan virallisilla kielillä. Potilaan kannattaa ennen ulkomaille matkustamista ottaa selvää, onko hoitoa mahdollista saada kielellä, jota hän hallitsee.

Suomessa terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen järjestämään tulkkauksen, jos on ilmeistä, ettei Suomessa hoidettava potilas ymmärrä omaa hoitoaan ja terveydentilaansa koskevia tietoja.

  1. Hyväksyykö Kela toisessa maassa kirjoitetun sairauslomatodistuksen?

Kela hyväksyy ulkomailla kirjoitetun lääkärintodistuksen, jos siinä on henkilö- ja yhteystietojen lisäksi diagnoosi ja jos siinä on määritelty työkyvyttömyysaika.

  1. Kirjataanko kansalliseen terveysarkistoon (eArkisto) myös ulkomaalaiset potilaat?

Kyllä kirjataan.

  1. Toimitetaanko ulkomailta tulevalle potilaalle hoitoyhteenveto samalla tavalla kuin Suomessa asuvalle?

Kyllä. Suomessa hoitoa annetaan aina Suomen lainsäädännön mukaisesti. Siten ulkomaalaisen tai ulkomailta tulleen potilaan hoito annetaan samoin menettelyin kuin Suomessa asuvan potilaan hoito. Potilasasiakirjat toimitetaan suomeksi tai ruotsiksi.

On suositeltavaa, että potilaan hoidosta annetaan mahdollisuuksien mukaan asiakirjatietoa myös muulla kielellä, esimerkiksi englanniksi. Jos vieraskielisen asiakirjan laatimisesta aiheutuu kustannuksia, potilas vastaa niistä yleensä itse.

  1. Jos sairaanhoitopiiri tarvitsee ulkomailta tulleesta potilaasta lisätietoja (esimerkiksi aiempia potilasasiakirjoja), kenen vastuulla niiden hankkiminen on?

Potilaan tulee yleensä itse hankkia tarvittavat potilasasiakirjat ja toimittaa ne hoidonantajalle silloin, kun hän hakeutuu Suomeen hoitoon.

Jos Suomessa tilapäisesti oleskelevalle henkilölle annetaan lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa, on usein käytännössä helpointa, että potilas itse tai hänen valtuuttamansa henkilö hankkii tarvittavat asiakirjat potilaan asuinmaasta. Jos tämä ei ole mahdollista, Kelan kansainvälisten asioiden keskus voi selvittää asiakirjojen toimittamista kyseisestä maasta. Tämä prosessi vie aina kuitenkin aikaa, eikä asiakirjojen saaminen ole varmaa.