1. Miten ulkomailla annetun hoidon kustannuksia korvataan potilaalle?

Hoitokustannuksia korvataan eri tavoin sen mukaan, oletko itse hakeutunut hoitoon toiseen maahan vai onko kyseessä ulkomailla oleskelun aikana saatu lääketieteellisesti välttämätön hoito (esimerkiksi äkillinen sairastuminen lomamatkalla). Kustannuksiin saa korvausta vain sellaisesta hoidosta, joka kuuluu Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan. Kustannuksia voidaan korvata jälkikäteen, kun olet ensin maksanut ne itse.

EU- ja Eta-maat ja Sveitsi

a) Jos olet hakeutunut itse ulkomaille hoitoon, voit saada hoitokustannuksista sairaanhoitokorvauksia (niin kutsuttu Kela-korvaus) samaan tapaan kuin Suomen yksityisessä terveydenhuollossa annetusta hoidosta.

b) Jos tarvitset tilapäisen ulkomailla oleskelusi aikana lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa esimerkiksi äkillisen sairastumisen takia, sinun tulee saada hoito eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Jos kuitenkin olet maksanut kustannukset itse, voit saada jälkikäteen Suomessa korvauksia siihen summaan asti, joka olisi aiheutunut kotikunnallesi, jos kunta olisi antanut vastaavan hoidon. Tällöin vertailuhintana on vastaavan hoidon kustannus potilaan kotikunnan julkisessa terveydenhuollossa. Jos ulkomailla saatu hoito on ollut kalliimpaa kuin vastaava hoito olisi ollut julkisessa terveydenhuollossa Suomessa, maksat itse ylimenevän määrän.

Hakiessasi korvausta jälkikäteen, voit valita myös hoitoa antaneen maan lainsäädännön mukaisen korvauksen. Tällöin Kela tiedustelee korvauksen määrää hoitoa antaneelta maalta. Korvaus voi olla suurempi tai pienempi kuin Suomen lainsäädännön mukainen korvaus. Muiden maiden korvauslainsäädännöstä tai maksettavan korvauksen suuruudesta ei ole mahdollista antaa yksityiskohtaisia tietoja.

c) Jos sinulle on myönnetty ennakkolupa (lomake E 112 tai S2) toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä annettavaan hoitoon, maksat hoidosta hoitoa antavan maan asiakasmaksun. Jos olet maksanut itse hoidon todelliset kustannukset, kustannuksia korvataan jälkikäteen kuten lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tilanteessa (kohta b).

Muut maat

a) Jos olet tarvinnut hoitoa muualla kuin EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, voit saada sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen hoitokustannuksista (niin sanottu Kela-korvaus) samalla tavalla kuin jos olisit käyttänyt yksityisen terveydenhuollon palveluja Suomessa. Korvausta voi hakea jälkikäteen Kelasta sairaanhoitokorvausten taksat (Kelan verkkojulkaisu) SV 128. Matkakustannuksia ei korvata.

b) Jos hakeudut hoitoon muualle kuin EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin, et voi saada Kelasta korvausta hoitokustannuksiin.

  1. Miten matkakustannukset ja yöpymiskulut korvataan?

Sinun on yleensä maksettava ulkomailla matkoista ja yöpymisestä aiheutuvat kustannukset ensin itse. Kela korvaa kustannuksia jälkikäteen tietyin edellytyksin.

EU- ja Eta-maat ja Sveitsi

Jos sairastut äkillisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, matkakustannuksia korvataan tarpeelliseksi katsottavan matkustustavan mukaan siihen lähimpään paikalliseen hoitopaikkaan, jossa olisit voinut saada tarpeellisen tutkimuksen tai hoidon. Suomessa tehdyn matkaosuuden kustannukset korvataan tarpeelliseksi katsottavan matkustustavan mukaan kotimaan lentoasemalta, satamasta tai valtakunnan rajalta lähimpään hoitopaikkaan, jossa olisit voinut saada tarpeellisen tutkimuksen tai hoidon.

Jos olet hakeutunut omatoimisesti hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin, korvataan matkakustannukset siten kuin matka olisi tehty Suomessa siihen lähimpään julkisen terveydenhuollon toimintayksikköön, jossa olisit voinut saada tarpeellisen tutkimuksen tai hoidon.

Matka- ja oleskelukustannukset korvataan toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä sijaitsevaan hoitopaikkaan asti, jos Kela on myöntänyt sinulle ennakkoluvan (lomake E 112 tai S2) hoitoon ulkomailla tai jos julkinen terveydenhuolto järjestää hoitosi ulkomailla ostopalveluna.

Pohjoismaat

Voi saada korvauksia paluumatkasta aiheutuneisiin lisäkustannuksiin, jos sairastut oleskellessasi toisessa Pohjoismaassa ja joudut käyttämään paluumatkalla suunniteltua kalliimpaa matkustustapaa. Korvausta on ensisijaisesti haettava ennen matkaa siitä maasta, jossa sait hoitoa.

Muut maat

Matkakustannuksia ei korvata, jos niitä aiheutuu muualla kuin EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä.

  1. Korvataanko ulkomailla tehdyn oikomishoidon kustannuksia?

Oikomishoidon toimenpiteitä korvataan sairausvakuutuslain perusteella, jos oikomishoito on välttämätöntä muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi. Ulkomailla annetun oikomishoidon kustannuksista voi hakea korvausta lomakkeella SV 128.

  1. Mitä Kela korvaa ja kuinka paljon, jos haluan esimerkiksi mennä Tallinnaan 1 500 euroa maksavaan olkapääleikkaukseen tai nukutuksessa tehtävään hammashuollon toimenpiteeseen?

Kustannukset korvataan sairausvakuutuslain mukaisesti sairaanhoitokorvauksina (niin kutsuttu Kela-korvaus), jos hakeudut hoitoon Tallinnaan. Voit siis saada saman korvauksen, jonka saisit käyttäessäsi Suomessa yksityisen terveydenhuollon palveluja. Sairaanhoitokorvausten määrät vaihtelevat toimenpidekohtaisesti. Voit tutustua sairaanhoitokorvausten taksoihin Kelan verkkosivuilla.

Jos sinulle on myönnetty Tallinnassa annettavaa hoitoa varten ennakkolupa (lomake E 112 tai S2), sinulla on erilainen oikeus korvaukseen.

  1. Korvataanko ulkomailta hankittuja erityiskorvattavia lääkkeitä?

Jos sinulla on voimassa oleva lääkkeen erityiskorvausoikeus, maksetaan erityiskorvaus myös ulkomailta ostetusta lääkkeestä. Edellytyksenä on, että vastaava lääkevalmiste on Suomessa hyväksytty erityiskorvattavaksi.

  1. Korvataanko apuvälineiden kustannuksia, kun ne ovat aiheutuneet ulkomailla?

Jos olet hakeutunut hoitoon Suomesta ulkomaille ja sinulle aiheutuu apuvälineistä kustannuksia, näitä kustannuksia ei korvata sairausvakuutuslain tai muun lainsäädännön perusteella.

Jos oleskelet tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, sinun tulee saada eurooppalaisella sairaanhoitokortilla oleskeluajaksi sellainen apuväline, joka on lääketieteellisesti välttämätön. Esimerkiksi, jos jalkasi murtuu ja tarvitset kyynärsauvat, sinun tulisi saada ne käyttöösi eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

  1. Kuka vastaa apuvälineen korjaamisesta ja korjaamisen kustannuksista, jos kallis apuväline, esimerkiksi sähköpyörätuoli, särkyy ulkomailla?

Vastaat itse apuvälineen korjaamisesta ja korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista, jos käytössäsi oleva apuväline rikkoutuu ulkomailla. Palattuasi Suomeen, sinulla on oikeus saada ehjä apuväline. Jos haluat saada uuden apuvälineen ulkomaille, sinun on itse vastattava apuvälineen toimittamisen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

Kelalla tai julkisella terveydenhuollolla ei ole velvollisuutta osallistua apuvälineen huolto- tai korjauskuluihin tai huollon tai korjauksen järjestämiseen ulkomailla, jos näitä ei oleskelumaassa järjestetä eurooppalaisen sairaanhoitokortin perusteella.

  1. Mistä lähtien ulkomailla saadun sairaanhoidon kustannuksia on korvattu?

Kela on myöntänyt ulkomailla aiheutuneista sairaanhoitokustannuksista korvauksia Suomessa sairasvakuutetuille henkilöille vuodesta 2004 alkaen, kun henkilö on omatoimisesti hakeutunut hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin. Kiireellisen hoidon kustannuksia on korvattu jo pitkään tätä ennen. Korvauksia on maksettu sairausvakuutuslain perusteella lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista, tutkimuksen ja hoidon kustannuksista sekä lääkkeistä.

Vuonna 2014 tuli voimaan laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Lain perusteella korvauksia maksetaan eri tavoin, jos potilas on sairastunut äkillisesti ulkomailla tai jos potilas on omatoimisesti hakeutunut ulkomaille hoitoon. Korvauksissa on myös eroa sen mukaan, ovatko kustannukset aiheutuneet toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä vai ovatko ne aiheutuneet Euroopan ulkopuolella.

  1. Paljonko Kela korvaa prosentuaalisesti hoitokustannuksista ulkomailla?

Sairausvakuutuslain mukaiset sairaanhoitokorvaukset ovat yleisesti ottaen noin 20–30 prosenttia Suomen hintatason mukaisista lääkärinpalkkioista ja tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Joiltain osin korvausten osuus voi olla pienempi tai suurempi.

Julkisen terveydenhuollon hoitokustannusten mukaiset korvaukset ovat keskimäärin suurempia. Näitä koskevaa tilastotietoa ei toistaiseksi ole saatavilla.

  1. Miksi hoidon maksut täytyy ensin maksaa kohdemaassa ja kustannukset korvataan vasta myöhemmin? Miksi ei ole rakennettu maksusitoumusmallia?

Potilasdirektiivin mukaisesti potilas maksaa ensin itse kaikki hoidon kustannukset ja saa korvauksen jälkikäteen maasta, joka vastaa hänen sairaanhoitonsa kustannuksista.

Terveydenhuollon palvelujen tuottajat voivat olla erilaisia eri maissa. Kaikki palvelujentuottajat eivät kuulu lakisääteisen korvausjärjestelmän piiriin. Tämän vuoksi maat eivät korvaa suoraan toisilleen kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet potilaiden hakeutuessa hoitoon ulkomaille. Korvaus määritetään aina potilaan maksun perusteella korvaamisesta vastuussa olevan maan lainsäädännön mukaisesti.