1. Miten toisessa EU-maassa sairausvakuutetun potilaan hoidosta aiheutuneet kustannukset laskutetaan?

Toisessa EU-maassa sairausvakuutettu henkilö vastaa itse kaikista hoidon kustannuksista, jos hän on hakeutunut Suomeen tarkoituksenaan käyttää täällä terveyspalveluja eikä hänellä ole hoitoon hakeutumiseen ennakkolupaa (lomake E 112 tai S2). Potilas vastaa tällöin myös tulkkauksesta aiheutuneista kustannuksista. Kustannukset laskutetaan suoraan potilaalta.

Jos potilas saa hoitoa eurooppalaisella sairaanhoitokortilla tai Kelan antaman todistuksen perusteella tai hänellä on hoitoa varten ennakkolupa (lomake E 112 tai S2), Kela korvaa valtion varoista hoidosta aiheutuneet kustannukset kunnalle tai kuntayhtymälle. Hoitoa saaneelta potilaalta peritään tällöin vain kuntalaisen asiakasmaksu. Julkinen terveydenhuolto hakee Kelasta valtion korvausta lomakkeella Y 31.

Kaikki Suomessa hoitoa saavat potilaat maksavat itse aina asiakasmaksun.

Potilas vastaa aina itse potilasasiakirjojen kääntämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista.

Laki edellyttää samaa hinnoittelua Suomessa ja toisessa EU-maassa sairausvakuutetuille potilaille.

  1. Miten menetellään, jos ulkomaalaisen hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei saada perittyä potilaalta? Syntyykö perintätoimien todistamisesta kustannuksia julkiselle terveydenhuollolle?

Hoidosta aiheutuneiden kustannusten perimisessä sovelletaan normaalia perintämenettelyä. Kela ei korvaa perinnästä aiheutuvia kustannuksia, vaan julkinen terveydenhuolto vastaa niistä itse.

Valtio korvaa ulkomailta tulleille potilaille annetun kiireellisen hoidon kustannuksia, jos näitä ei ole saatu perittyä potilaalta tai muulta taholta, kuten vakuutusyhtiöltä. Tällöin valtion korvauksen myöntäminen edellyttää, että julkinen terveydenhuolto on yrittänyt ensin itse periä hoidon kustannuksia potilaalta normaalisti, esimerkiksi maksumuistutuksella. Tarvittaessa julkisen terveydenhuollon on pystyttävä pyynnöstä osoittamaan Kelalle, että kustannuksia on yritetty periä.

  1. Valtion korvaus hakemuksessa (lomake Y31) on ruutu, joka tulee rastittaa, jos on kyse kiireellisestä hoidosta. Tarkoitetaanko tällä myös lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa?

Ei tarkoiteta. Kyseessä on tilanne, jossa ulkomaalaiselle potilaalle on annettu kiireellistä sairaanhoitoa terveydenhuoltolain 50 §:n perusteella.

  1. Miten laskutetaan rajatyöntekijöiden ja heidän perheenjäsentensä hoidon kustannukset?

Rajatyöntekijät ja heidän perheenjäsenensä saavat julkisen terveydenhuollon palvelut kuntalaisen asiakasmaksulla. Julkinen terveydenhuolto voi saada hoitokustannuksiin valtion korvausta Kelasta. Nämä henkilöt osoittavat hoito-oikeutensa julkisessa terveydenhuollossa Kelan antamalla asiakirjalla Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Asiakirjassa todetaan myös julkisen terveydenhuollon oikeus saada valtion korvaus asiakirjan haltijan hoitokustannuksista.

Julkisen terveydenhuollon toimintayksikön tulee hakea valtion korvausta 12 kuukauden kuluessa sen kuukauden päättymisestä, kun kustannukset ovat syntyneet. Korvausta haetaan Kelasta lomakkeella Y 31. Korvaus maksetaan julkisen terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevalle kunnalle tai kuntayhtymälle.

  1. Kuka vastaa muualla kuin EU tai Eta-maassa tai Sveitsissä sairausvakuutetun potilaan hoidon kustannuksista. Entä potilaan kuljettamisesta takaisin kotimaahansa?

Muualla kuin EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä sairausvakuutettu henkilö on yleensä itse vastuussa Suomessa aiheutuneista hoitokustannuksista. Hoidon kustannuksista voi vastata myös vakuutusyhtiö, jos henkilöllä on esimerkiksi matkavakuutus.

Potilaan kuljetuksen takaisin kotimaahan maksaa potilas itse tai hänen vakuutusyhtiönsä.

  1. Tukeeko Suomi taloudellisesti ulkomailta tulevien henkilöiden hoitoa?

Lähtökohta on, että ulkomaila tulevan potilaan hoidon kustannuksista vastaa potilas itse tai muu taho, kuten toinen EU- tai Eta-maa tai Sveitsi tai vakuutusyhtiö.

Jos potilas hakeutuu hoitoon omatoimisesti, hän maksaa itse kaikki hoidon kustannukset. Hoidonantajan tulee huolehtia kustannusten perimisestä. Hoitokustannukset voidaan laskuttaa potilaalta myös etukäteen.

Jos ulkomailta Suomeen tulevalla potilaalla on hoitoon hakeutumista varten ennakkolupa (lomake E 112 tai S2) tai kun potilaalla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, Kela korvaa valtion varoista hoidon kustannukset julkisen terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevalle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tällöin hoitokustannukset yleensä laskutetaan edelleen potilaan sairaanhoitokustannuksista vastuussa olevalta EU- tai Eta-maalta tai Sveitsiltä.